Suomen vuoden 1918 sodasta päätettiin punaisella puolella tammikuussa sosiaalidemokraattisen puolueen kokouksessa yhden äänen enemmistöllä. Valkoisen puolen sota sai alkunsa oikeistoenemmistöiseksi muuttuneen eduskunnan ja senaatin (hallituksen) päätöksillä.
Valtaosaa kansasta sota ei koskettanut millään lailla. Sotatoimet eivät ulottuneet suurimpaan osaan Pohjanmaata, Keski-Suomea, Savoa, Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja Lappia. Täällä tehtiin myös lähes 30 paikallista rauhansopimusta, kuten Ruovedellä, Teuvalla, Vesannolla ja Limingassa.
Ruovedellä allekirjoitettiin 31.1.1918 rauhansopimus, mitä maanmittausinsinööri Lauri Särkkä ja kirvesmies Herman Järvinen lähtivät viemään valkoisten esikuntaan Pohjanmaalle. Valkoisten etuvartiossa Vilppulassa heidät kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin.
Suomen vuoden 1918 sodan ratkaisi tosiasiassa Neuvosto-Venäjän ja Saksan 3.3.1918 Brest-Litovskissa lähellä Puolan rajaa tekemä rauhansopimus, missä venäläiset sitoutuivat vetämään joukkonsa pois Suomesta.
