RAUHAN JA ITSENÄISYYDEN TAKUUMIEHET

Ote lempääläisen 95 vuotta täyttäneen sotaveteraanin, alikersantti Olli Hovin kirjoituksesta teoksessa U.E. Moisala - Pertti Alanen, Kun hyökkääjän tie suljettiin, Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 Karjalan kannaksella veteraanitutkimuksen ja neuvostolähteiden valossa, 1988.

"Niiden veljien muisto, joiden luut ovat vaalenneet Äyräpään harjulla ja Kannaksen metsissä, velvoittaa minutkin kirjoittamaan näitä yksinkertaisia ajatuksiani.

Jokaisen veljen eväät tunnettiin, omista annettiin ja vastaanotettiin, syyttämättä ja tuomitsematta. Viikatemies saattaa käskyt ja komennot tehottomiksi.

Ymmärrän, miten Suomen lähihistoria on kirjoitettu kauniiksi, sillä on omat jalot, suuret persoonansa. Pettureista on tehty pelastajat ja vastuunkantajista sotarikolliset.

Historia on tuominnut ja unohtanut yhtenä tärkeänä puolustustahdon rakennusrisuna toimineen todellisen valtiomiesteon, Ribbentrop-sopimuksen. Sen tekijä oli vastuunottaja ja kantaja, jolla oli myöskin antaa käteenkäypää ja moraalia kohentavaa vaikutusta.

Panssarin lähitorjunta sai uudet aseet ja saksalaisten sturm-vaunujen näkeminen rauhoitti Ihantalassa ja Vuosalmella. Stuka-lentokoneet katkaisivat monta kertaa "vanjan" ponttoonisillat niinä heinäkuun päivinä, kun isänmaan kohtalosta lyötiin arpaa Vuosalmen rantamaastossa."

RISTO RYTI UHRAUTUI RAUHAN PUOLESTA

Martti Turtola on kirjoittanut presidentti Risto Rytistä (1889 - 1956) elämäkerran tieteellisin historiantutkimuksen menetelmin. Venäjän arkistojen avauduttua Turtola oli löytänyt uutta hätkähdyttävää tietoa sodan 1941 - 1944 loppuvaiheitten ratkaisuista. Ne korostavat Rytin päätösten ja Suomen torjuntavoittojen merkitystä (Risto Ryti, Elämä isänmaan puolesta, 1994).

Risto Rytin patsas Huittisissa. Kuva: Markku Leino 10.7.2019.

Neuvostoliiton hyökättyä 30.11.1939 Suomeen Risto Rytistä tuli vastentahtoisesti Suomen pääministeri 1.12.1939. Toimittuaan vuodesta 1924 Suomen Pankin pääjohtajana Ryti ei ollut vastuussa Suomen 1930-luvun ulkopolitiikasta. Sodan syttyessä Rytin käsitys oli, ettei Suomen ulkopolitiikkaa ollut hoidettu taitavasti ja ettei kaikkea mahdollista sodan välttämiseksi ollut tehty.

Presidentti Kyösti Kallion sairastuttua ja kuoltua kesken toimikautensa Risto Ryti valittiin 19.12.1940 ensimmäisellä äänestyskierroksella presidentinvaalien historian ylivoimaisimmalla ääntenenemmistöllä (288 ääntä) Suomen tasavallan seuraavaksi presidentiksi.

Risto Ryti ei ollut ajattelutavaltaan sodan, vaan rauhan mies. Hän suhtautui ehdottoman kielteisesti Saksan kansallissosialistiseen järjestelmään. Hänen ihanteensa olivat Englannin ja Yhdysvaltojen edustamassa liberalismissa. Tämän vuoksi Ryti ei koskaan suostunut tekemään valtiovierailua Saksaan.

Risto Rytin jouduttua pakotettuna 26.6.1944 allekirjoittamaan ns. Rytin-Ribbentropin sopimuksen Suomi sai Saksalta niin paljon aseapua, että suomalaiset onnistuivat sen turvin torjumaan Neuvostoliiton 9.6.1944 alkaneen suurhyökkäyksen ja Suomen miehityksen. Tämän vuoksi Neuvostoliitto luopui vaatimasta Suomen ehdotonta antautumista ja joutui tyytymään 19.9.1944 sellaiseen rauhaan, missä Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Risto Rytin on nähty uhrautuneen Suomen kansan puolesta, ottaneen kannettavakseen vastuun muidenkin edestä ja siten pelastaneen maan uhkaavalta miehitykseltä. Risto Rytin voi sanoa uhrautuneen rauhan ja Suomen itsenäisyyden puolesta.