keskiviikko 29. toukokuuta 2019

VELJEYS ON LIONSLIIKKEEN ELINEHTO

Luumäeltä olevan Anni Juutilaisen rauhanjuliste.
Veljeys on yksi Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen tunnus. Abbé Pierre on selvittänyt veljeyden merkitystä ja nostanut veljeyden ihmiskunnan elinehdoksi (Abbé Pierre, Veljeys ihmiskunnan elinehto, Helsinki 2004).

Veljeys, vapaus ja tasa-arvoisuus tuntuivat Ranskan vallankumouksen oloissa mahdollisilta. Tavoitteet eivät kuitenkaan toteutuneet. 1800-luvulla porvariston vapaus antoi vallan vahvoille, mutta tapahtui heikompien kustannuksella. Vapauden vaihtoehdoksi puhkesi Venäjällä 1917 sosialistinen vallankumous. Sosialismin perusteluna oli tasa-arvoisuus. 1900-luku oli tasa-arvon kulta-aikaa. Ruotsissa yhteiskuntaa kutsuttiin kansankodiksi ja Suomessa hyvinvointivaltioksi. Neuvostoliiton utopia päättyi 1990, kun Venäjä hylkäsi sosialismin.

2000-luvulla tiedon käsittelemisen ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. Nopea teknologinen kehitys sekä länsimaissa syvenevä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat muokanneet yhteiskuntia. Suomessakin köyhyys ja syrjäytyminen ovat vakava huoli. Samalla politiikan pelisäännöt ovat muuttuneet. Valta on siirtymässä yksilöille perinteisten yhteiskuntaluokkien ja ideologioiden ulkopuolelle.

Ranskan vallankumouksen aatteista veljeys on vielä kokematta. Suomen kielessä sana voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Veljeys ei tässä yhteydessä tarkoita mitään sukupuolittunutta, vaan koskee yhtä hyvin kaikkia ihmisiä. Veljeydellä ei myöskään viitata korruptoituneisiin hyvä-veli verkostoihin. Veljeys tarkoittaa tässä historiallisessa yhteydessä yhteiskuntia koossa pitäviä voimia. Sen juuret löytyvät kristinuskosta ja antiikin ajan Aristoteleen etiikasta. Veljeys tarkoittaa toisista ihmisistä välittämistä ja yhteistä sitoutumista paremman tulevaisuuden puolesta. Veljeydelle on ominaista luottamus, toisten arvostus ja heidän mielipiteidensä kunnioittaminen.

Veljeyteen ei kuulu vetoaminen lakeihin tai tuomioistuimiin. Silloin käsitettä ei ole ymmärretty oikein. Lion Toivo Lyy teki 1953 Suomen lionsliikkeelle tunnuslaulun "Soi laulu leijonain". Laulun mukaan veljesviesti vie taa merten ja mannerten. Onni on varma vain, kun miehet ja kansat veljen kättä lyö. Erityisesti tänä vuonna 2019 meidän kaikkien Suomen lionien kannattaisi erimielisyyksistämme huolimatta muistaa tämä veljesviesti ja pysähtyä ajattelemaan, mitä veljeys meiltä Suomen lioneilta tänä päivänä edellyttää. Veljeys on myös Suomen lionsliikkeen elinehto.

perjantai 10. toukokuuta 2019

KOULUTUS LISÄÄ RAUHAA

13-vuotiaan sotkamolaisen Rita Sirviön rauhanjuliste.
Syntyneet ja myöhemmin syntyvät lapset muodostavat tulevaisuuden yhteiskunnan. Siksi on tärkeää, että tulevaisuuden lapset saavat parhaan mahdollisen koulutuksen, eivätkä syrjäydy. Julkisuudessa asiaan on herätty: Talouselämä 26.4.2019 analysoi nuorten syrjäytymistä ja Iltalehti 4.5.2019 kritisoi nykyistä peruskoulua.

Iltalehden mukaan päätös erityislasten tuomisesta tavallisiin luokkiin pitäisi perua. Päätöksen seurauksena oppimistulokset ovat huonontuneet. Pisa-tutkimuksen mukaan matematiikkaa ja lukemista heikosti osaavien suomalaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

Talouselämän jutussa Me-säätiö ehdottaa, että perhe- ja nuorisotyö sekä mielenterveyspalvelut pitää viedä päiväkoteihin ja kouluihin. Jokaiselle nuorelle pitää taata toisen asteen koulutus tai työ oppivelvollisuuden jälkeen.

Oikean laatuinen koulutus sivistää. Se motivoi lukemaan ja ymmärtämään yhteiskuntaa. Ymmärrys aktivoi osallistumaan ja vaikuttamaan. Se parantaa äänestysaktiivisuutta ja demokratiaa.

Mitä demokraattisemmin hallittuja valtiot ovat, sitä vähemmän on sotia. Demokratiat eivät yleensä sodi, ainakaan keskenään. Kukapa sivistynyt ihminen äänestäisi sodan puolesta. Tämän vuoksi koulutus lisää mahdollisuuksia rauhaan.