maanantai 21. lokakuuta 2019

DEMOKRATIA ON UHATTUNA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNASSA

Demokratia eli kansanvalta on ihmisten vuosituhansien kuluessa luoma hallintojärjestelmä. Sen perusajatus on, että kansan valitsemat edustajat toteuttavat kansan tahtoa. Lähtökohtana ovat enemmistöpäätökset. Demokraattinen päätöksenteko on levinnyt valtioiden tasolta myös muihin organisaatioihin, kuten kuntiin ja seurakuntiin.
Kuva: Helena Koivu 12 v.
Demokratian länsimainen muoto on ollut käytössä Suomessa ainakin vuodesta 1919. Koska  demokratia perustuu ihmisten säätämiin lakeihin, se ei ole täydellinen ja sitä voidaan käyttää väärin. Jo Aristoteles piti pahana, jos vallanpitäjät käyttivät valtaa vain omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa.

Viime vuosina demokratian ymmärrys ja kunnioitus eri puolilla maailmaa ovat selvästi vähentyneet. Tähän on vaikuttanut myös valtaan päässeiden poliitikkojen vallanhimo ja häikäilemättömyys. Demokratia on uhattuna myös sen mallimaana pidetyssä Yhdysvalloissa, missä nykyinen presidentti näyttää halveksivan demokratiaa. Britannian pääministerit näyttävät suorastaan leikkivän demokratialla.

Jotain samankaltaista demokratian ymmärryksen ja kunnioituksen puutetta näyttää olevan myös Lempäälän seurakunnassa, missä puhutaan maalaiskomediasta. Seurakunnan päättäjien kesken on syntynyt ristivetoa siitä, vuokraako seurakunta Lempäälä-talosta sille varat tilat vai ei.

Kysymys on Lempäälän seurakunnan ja Lempäälän kunnan välisistä sopimussuhteista. Molemmat ovat julkisyhteisöjä, joiden jäsenet ovat suurelta osin samoja ja joiden edustajatkin ovat osaksi samoja. Molemmat rahoittavat toimintaansa jäseniltään keräämillään verovaroilla.

Tällöin tavallisen seurakuntalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta ei ole kovin olennaista, näyttääkö toinen olevan jonkin laskelman mukaan vähän hyötymässä tai häviämässä. Jonkin toisen laskelman mukaan tilanne voi näyttää päinvastaiselta. Tämän tyyppisissä arvostuksen varaisissa suhteissa ei ole olemassa mitään millimetrintarkkaa oikeudenmukaisuutta.

Valtioiden tasolla demokratian halveksiminen voi lisätä terrorismia ja sisällissotia tai jopa uhata maailmanrauhaa. Lempäälän seurakunnan tasolla se voi olla omiaan vieraannuttamaan seurakuntalaisia seurakunnan perustehtävistä, aiheuttamaan kirkosta eroamisia ja vähentämään seurakunnan verotuloja.

perjantai 4. lokakuuta 2019

ONKO SUOMI MAAILMAN ONNELLISIN MAA?

Menestyneiden suomalaisten mielestä Suomi on monin tavoin maa, joka ei tee heitä onnellisiksi. Tähän johtopäätökseen on tultu vasta ilmestyneessä Suomen rikkainta promillea koskevassa haastattelututkimuksessa (Anu Kantola - Hanna Kuusela, Huipputuloiset 2019). Siihen kuuluvien ihmisten tulot ovat keskimäärin 22 kertaa suuremmat kuin keskivertopalkansaajan.

Jonna Määttä, Sotkamon Tenetin koulu
Suomen itsenäistyttyä sata vuotta sitten lähtökohdat onnellisuuteen olivat huonot, koska jouduttiin vuoden 1918 sotaan.  Kuitenkin oli saatu kansakoulu, oppivelvollisuus, naisten äänioikeus ja myöhemmin äitiys- ja lastenneuvola.

Suomen kansainvälinen menestystarina alkoi vasta maailmansotien loputtua 1945. Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli maailmansotien jälkeisen ajan suurin talouspoliittinen keksintö. Sillä pyrittiin yhteiskuntaan, jossa olisi turvallisuutta tuovaa taloudellista ja poliittista vakautta sekä tasa-arvoa vahvistavaa sosiaalista liikkuvuutta. Sen seurauksena Suomi on YK:n kyselytutkimuksen mukaan maailman onnellisin maa.

Markkinoiden ja pääomien vapautuminen 1980-luvulta lähtien muuttivat maailmaa ja Suomea. Tuloerot alkoivat kasvaa  nopeasti 1990-luvulla. Maailman varallisuus alkoi keskittymään varsinkin Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Aasiassa, mutta myös Suomessa. Syntyi uudenlaisia rikkaita, joilla on omat identiteettinsä, toimintatapansa, kulttuurinsa - jopa moraalinsa.

Suomen huipputuloiset itse kertovat olevansa ihan tavallisia ihmisiä ja elävänsä hyvin tavallista elämää. He uskovat mahdollisuuksien tasa-arvoon eli siihen, että suomalainen yhteiskunta antaa kaikille suhteellisen hyvät edellytykset päästä eteenpäin. He pitävät tärkeänä sitä, että ihmiset eivät syrjäydy.

Suomen huipputuloisia huolettaa kuitenkin se, mihin yhteiskunta on matkalla. Heitä huolettavat nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnan jakautuminen. Tummia varjoja tuovat liian suureksi paisunut julkinen sektori ja liian anteliaat sosiaaliturvajärjestelmät. Heidän mielestään Suomen hyvinvointivaltio on mennyt liian pitkälle. Hyvinvointivaltio ja sosiaaliturva passivoivat ihmisiä. Koska puolet kansasta elää tukien varassa, niin yhteiskunta tuhoaa ihmisten oma-aloitteisuuden.

Huipputuloisten tutkimus keskittyy rahaan ja valtaan. Raha on myös valtaa ja valta tuo rahaa. Rahassa mitattava rikkaus ei kuitenkaan tuo onnellisuutta. Onnellisuuden tunteeseen ja hyvään elämään riittää, että elämän perusasiat ovat kunnossa. Sen lisäksi jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista ja sivistää itseään. On sanottu, että tiede ja sivistys ovat välttämättömiä demokratialle, maailmanrauhalle ja ihmiskunnan selviämiselle.