perjantai 21. toukokuuta 2021

KIITETTY JA KIROTTU NETTI

Tiistaina 18.5.2021 YleTV1 esitti Prisma-dokumentin Digisukupolven haasteet, minkä mukaan lasten ruutuajan määrä huolestuttaa asiantuntijoita. Kuinka monta tuntia vuorokaudessa lapsi voi viettää älypuhelimen, tabletin, television tai videopelien äärellä ja mitä liiallisesta ruutuajasta voi seurata?

Maaliskuussa julkaistun suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan noin neljännes puolitoistavuotiaista lapsista viettää erilaisten ruutujen ääressä jo yli tunnin päivässä ja viisivuotiaista melkein kaikki. Virallisten kansainvälisten suositusten mukaan tähän pitäisi käyttää selvästi vähemmän aikaa. Pelätään, että puheen kehitys hidastuu, keskittymiskyky heikkenee ja oppiminen vaikeutuu.

Keskiviikkona 19.5 ilmestyneen Lempäälän-Vesilahden Sanomien pääkirjoituksen mukaan koulusta poisjääminen on kasvava ilmiö Suomessa, joka koskee tuoreen arvion mukaan yli 4.000 yläkouluikäistä nuorta vuosittain. Yleisimpiä syitä ovat nuoren sekoittunut vuorokausirytmi, se ettei koulu kiinnosta ja että nuoria kiusataan. Oppimisen vaikeudet sekä luku- ja kirjoitustaidon puutteet ovat paljon poissaolevilla nuorilla yleisempiä.

Torstaina 20.5 Suomen Lions-liiton webinaarissa esitettiin nettikiusaamisen ehkäisemiseksi kauden 2021-2022 valtakunnallista kampanjaa "Kiusaamisesta terveeseen nettikäytökseen". Se perustuu tuoreeseen Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyyn. Erään lapsen vastauksen mukaan "Konflikti on kivaa kun on tylsää".



lauantai 1. toukokuuta 2021

HYMYN SALAISUUS

Television keskusteluohjelmassa Flinkkilä & Kellomäki esiintyi viime talvena kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija Krista Launonen. Hän oli hymyillyt ja nauranut aina. Hymy kuitenkin hyytyi, kun hän kohtasi kärsimyksen: hänen sisarensa kuoli ja hän itse sairastui parantumattomaan syöpään. Kaikesta huolimatta hän päätti hymyillä ja olla positiivinen - koska hymy säilyttää elämänilon.


Ennen ajateltiin, että totisuus on arvokasta ja että hymy vähentää arvokkuutta. Pariisissa Louvren taidemuseossa olevalla Leonardo da Vincin vuonna 1503 maalaamalla Mona Lisalla sanotaan olevan maailman kuuluisin hymy. Se on niin salaperäinen, että katsoja joutuu miettimään, onko se hymy ollenkaan.


Vanhoista matrikkeleista on vaikea löytää hymyileviä ilmeitä. Vuosien 1975 ja 2019 lakimiesmatrikkeleista tekemäni pienen otoksen mukaan totisten ilmeiden määrä on parissa sukupolvessa vähentynyt 85 prosentista 40 prosenttiin eli noin puoleen. Sen sijaan leveiden hymyjen määrä on lisääntynyt 5 prosentista 25 prosenttiin eli moninkertaiseksi.

Ilmeitä voi tutkia myös julkkisten ja johtajien elämäkerroista ja muistelmista. Julkiset tilaisuudet, kuten eduskunnan kyselytunnit tarjoavat elävää kuvaa. Selvää on, että kokouksen puheenjohtaja ei voi jatkuvasti hymyillä, vaan hänen täytyy pitää ilmeensä asiallisena. Hammastahnahymyllä hän menettäisi uskottavuutensa ja luottamuksensa, niin kuin kävi eräälle Suomen pääministerille muutamia vuosia sitten.

Päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Itse ihmettelin aikoinani kunnanvaltuuston kokouksessa erään korokkeella istuneen johtajan ilmettä, koska hymy oli siitä kaukana. Ilme oli usein hymytön ja kyllästynyt - ikään kuin kokouksessa istuminen olisi ollut kärsimystä.