sunnuntai 4. syyskuuta 2022

OLLAAN POSITIIVISIA

Hesarin uutiset olivat kaikilla tavoilla hyvin masentavia. En halunnut lukea lehteä edes loppuun asti kerralla.

Miten tämä menee näin?

Maailmalla itsensä valtaan nostaneet ja vallan itsellensä loppuiäkseen anastaneet haaveilevat maailman vallasta. Vallasta hallita vuosisatoja sitten hallinnoituja alueita, mitkä tyrannien mukaan pitäisi kuulua heille, siis huomaa heille edelleen ei siis kansalle.

Suku, kylä, kunta tai kansakunta koostuu ihmisistä, joilla on samankaltainen, perimä, historia tai arvomaailma ja joissain tapauksissa jopa kieli. Aikaa myöden kansalle on muodostunut rajat. Kansakuntaa ei muodosteta väkivalloin yhdistelemällä palapelin osia sieltä ja täältä yhteen. Näin ei synny yhteishenkeä, mikä on se liima, mikä yhdistää eli Me Henki. Aivan kuin erilaisissa yhteisöissä on yhteishenki, koska ajatellaan sama henkisesti. Me Henki ei tarkoita sitä, että se olisi jotakin toista Me henkeä vastaan.

Nuorena, kun oli korkeat ihanteet, eivätkä elämän tosiasiat vielä rasittaneet tietoisuutta, ajattelin, että mikä hallitsemisessa on niin hankalaa? Tarvitsee vain tehdä hyvää kaikille.

Vastakkainasettelu on kuitenkin hyvin yleistä. Kuvitellaan hyvän loppuvan maailmasta, jos sitä kaikille jaetaan. Kaipaan tuota yhteisöllistä Me Henkeä. Unohdetaan vanhat historiat, ottamalla kuitenkin niistä oppi talteen. Jos maailmalla on paljon negaatiota, niin pyritään itse lähipiirissä vaalimaan positiivisuutta.

Ennen oli keltainen lehdistö. Nyt on media ja some ja ne yhdessä. Haluammeko oikeasti roskatunkiouutisia vai totuudellisia, värittämättömiä uutisia ympäröivästä viitekehyksestä. Mielestäni pienellä pensselillä tehdyt uutiset ovat positiivisia, vaikka ne olisivatkin negatiivisista asioista.

Pidetään sukulaiset ja ystävät ja toisinajattelevat lähellä ja ollaan avoimia. Pohditaan yhdessä miten ongelmat ratkaistaan ja hyväksytään näkemyserot.

Tervehditään toisiamme, eikä oteta tervehdystä takaisin, jos toinen ei tervehdi.

Luodaan yhdessä Mielen Rauhaa!

Tehdään itse positiivisia asioita eli tehdään jokaisesta päivästä positiivinen päivä!

torstai 1. syyskuuta 2022

SUOMEN SUURMIEHET

Tasan kaksisataa vuotta sitten syksyllä 1822 Turun yliopistossa aloitti opiskelunsa kolme tulevaa suurmiestä, Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. Lönnrot oli syntyperältään suomenkielinen, muut olivat ruotsinkielisiä.


Elias Lönnrot (1802-84) oli kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, kielentutkija ja lääkäri. Hän toimi myös Helsingin yliopiston suomen ja kirjallisuuden professorina. Lönnrot laati uraauurtavan teoksen Flora Fennica - Suomen kasvisto ja julkaisi suomalais-ruotsalaisen sanakirjan. Näissä teoksissa hän loi oppisanastoa ja uudissanoja kirjakieltä varten. Lönnrotin päätyönä pidetään kuitenkin Suomen kirjallista historiaa Kalevalaa.


Johan Ludvig Runeberg (1804-77) oli Suomen kansallisrunoilija. Hänen Vänrikki Stoolin tarinoilla (2 osaa) on ollut valtava yhteiskunnallinen merkitys. Teoksessa Runeberg kuvailee Suomen sodan 1808-09 vaiheita ja henkilöitä. Sen ensimmäisen osan johdannosta tuli Maamme-laulu.

Johan Vilhelm Snellman (1806-81) oli filosofi ja valtiomies. Hän toimi Helsingin yliopiston professorina ja senaatin jäsenenä. Snellman piti edistyksen ehtona kansallista sivistystä, joka saattoi pohjautua vain kansan omaan kieleen. Hänen ansiostaan suomi määrättiin 1863 viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Snellmanin ansiosta Suomi sai myös oman rahan 1865.

Lönnrot, Runeberg ja Snellman olivat 1800-luvun tähtiä. Omaan kansallistunteeseen heräävässä Suomessa tarvittiin kotimaisia sankareita kansallisen identiteetin luomiseksi ja yhtenäisyyden lujittamiseksi. Koululaitos ja sanomalehdistö huolehtivat siitä, että nämä suurmiehet tunnettiin kaikissa kansankerroksissa. Ilman heitä maastamme ei olisi tullut tällainen Suomi.