perjantai 1. maaliskuuta 2024

VUODEN 1918 SODAN RAUHANSOPIMUKSET

Suomen vuoden 1918 sodasta päätettiin punaisella puolella tammikuussa sosiaalidemokraattisen puolueen kokouksessa yhden äänen enemmistöllä. Valkoisen puolen sota sai alkunsa oikeistoenemmistöiseksi muuttuneen eduskunnan ja senaatin (hallituksen) päätöksillä.

Valtaosaa kansasta sota ei koskettanut millään lailla. Sotatoimet eivät ulottuneet suurimpaan osaan Pohjanmaata, Keski-Suomea, Savoa, Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja Lappia. Täällä tehtiin myös lähes 30 paikallista rauhansopimusta, kuten Ruovedellä, Teuvalla, Vesannolla ja Limingassa.

Ruovedellä allekirjoitettiin 31.1.1918 rauhansopimus, mitä maanmittausinsinööri Lauri Särkkä ja kirvesmies Herman Järvinen lähtivät viemään valkoisten esikuntaan Pohjanmaalle. Valkoisten etuvartiossa Vilppulassa heidät kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin.


Vesannolla ei ammuttu laukaustakaan. Viisi viisasta miestä ja yksi viisas nainen kunnan päättävissä elimissä päättivät kerätä aseet yhteen paikkaan. Avaimet annettiin kirkkoherralle, joka oli 26-vuotias Niilo Kinos.

Suomen vuoden 1918 sodan ratkaisi tosiasiassa Neuvosto-Venäjän ja Saksan 3.3.1918 Brest-Litovskissa lähellä Puolan rajaa tekemä rauhansopimus, missä venäläiset sitoutuivat vetämään joukkonsa pois Suomesta.


torstai 1. helmikuuta 2024

PRESIDENTTI TURVAA RAUHAA

Tampereen yliopistolla 18.1.2024 pidetyssä Aamulehden presidentinvaalien vaalitentissä olivat paikalla kaikki yhdeksän presidenttiehdokasta. Ehdokkaita yhdisti kysymys presidentin tärkeimmästä tehtävästä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tärkeimpänä pidettiin työtä sen eteen, että Suomessa säilyy rauha.

Ehdokkaat olivat myös harvinaisen yksimielisiä siitä, että presidentti on arvojohtaja. Hän voi ja hänen odotetaan ottavan kantaa moniin ajankohtaisiin asioihin. Ehdokkaiden tärkeimpiä arvoja olivat oikeudenmukaisuus, ihmisarvo, tasa-arvo, rakkaus, rehellisyys, vapaus, viisaus ja toivo.

Tentin lopuksi Lempäälän lukiossa opiskeleva Wilma Karlsson esitti yleisökysymyksenä, että miksi ihmisten on syytä uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Osa ehdokkaista siteerasi kirjallisuutta, mutta yleisesti he muistuttivat, että suomalaiset ja ihmiskunta ovat selvinneet läpi historian isoistakin kriiseistä.

Tämä blogi on kirjoitettu ennen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivää ja julkaistu ennen toisen kierroksen vaalipäivää.

maanantai 1. tammikuuta 2024

NAISTEN TASA-ARVO

Suomen hallituksen kansainvälinen tasa-arvopalkinto 300.000 euroa on vuonna 2023 myönnetty afganistanilaiselle naisten koulutusjärjestölle Afghan Women Skills Development Center. Palkinto luovutettiin 11.12.2023 Tampere-talossa järjestön 75-vuotiaalle toiminnanjohtajalle, ihmisoikeusaktivisti Mahbouba Serajille.


Seraj on maansa tunnetuimpia naisaktivisteja ja johtanut palkittua järjestöä vuodesta 2018. Hänet on vuonna 2021 valittu Time-lehdessä maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.

YK:n mukaan Afganistan on eniten naisia sortava valtio maailmassa. Naisten oikeudet ovat kadonneet maassa lähes olemattomiin ja yli puolet maan noin 40 miljoonasta asukkaasta näkee nälkää. Kymmeniä vuosia jatkuneen sotimisen jäljiltä Afganistanissa on arviolta neljä miljoonaa naispuolista leskeä.

Serajin mukaan Afganistanin naisilla ei ole paikkaa yhteiskunnassa, politiikassa, kouluissa tai työpaikoilla. Heidät on käytännössä suljettu koteihinsa. Afganistanissa naiset kasvattavat pojista miehiä. Siksi kasvatukseen pitäisi kiinnittää huomiota ja kasvattaa pojista mukavampia ja ymmärtäväisempiä.

perjantai 1. joulukuuta 2023

IHMISEN ÄÄNI

Mika Waltari (1908-1979) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kirjailija. Waltari oli suosittu, monipuolinen ja tuottelias. Hänen laaja tuotantonsa käsittää lähes kaikki kirjallisuuden lajit. Waltarilla oli laajat historialliset tiedot, terävä ihmistuntemus ja taiturimainen kirjoitustyyli.


Mika Waltari oli varhaiskypsä ja aikaansa edellä. Niinpä kustantaja sensuroi hänen 19-vuotiaana kirjoittamaansa läpimurtoteosta Suuri illusioni liian eroottisena. Waltari saavutti maailmanmaineen toisen maailmansodan aikana kirjoittamallaan teoksella Sinuhe egyptiläinen, mikä on käännetty yli 30 kielelle.

Waltari on korostanut länsimaisen sivistyksen korkeimpana perinteenä sitä, että ihminen itsessään on arvo eikä välikappale. Ihminen syntyy maailmaan itseään varten itsensä toteuttamiseksi. Ihmisen pitäisi koko elämänsä ajan jatkuvasti kehittyä, muuttua ja olla valmis omaksumaan uusia mielipiteitä.

Waltarin mukaan jokainen meistä on rengas suunnattomassa ketjussa, joka ulottuu hämärästä menneisyydestä tulevaisuuteen. Viimeisessä kirjassaan Ihmisen ääni (1978) Mika Waltari toivoo, että onnistuisi "herättämään nuoret aivot ajattelemaan ja hehkumaan uuden maailman luomiseksi ilman sotia, aseita ja väkivaltaa".

keskiviikko 1. marraskuuta 2023

AJATUSKOE: JOS ...

Vuonna 2022 maailman väkiluku ylitti 8 miljardin rajapyykin. Asiantuntijafoorumi Rooman klubin tuoreen mallinnuksen mukaan käännekohta tulee vuonna 2050, jolloin ihmisiä on 8,6 miljardia.

Runsaat sata vuotta sitten vuonna 1900 maailman väkiluku oli vain 1,6 miljardia. Kasvuvauhti on ollut valtava, mutta on kuitenkin hiipumassa lukuun ottamatta köyhintä Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa. Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän 2030-luvulla laskuun.

Keskiajan lopulle saakka maapallon väestö pysyi pienenä, koska ihmisiä kuoli yhtä paljon kuin syntyi. Sairauksia vastaan kehitetyt rokotteet ja lääkkeet alkoivat 1700-luvulta lähtien vähentää kuolleisuutta ja lisätä keskimääräistä elinikää. Naisten aseman parantumisella ja ehkäisyllä on viime vuosikymmeninä ollut valtava vaikutus.

Maailmassa on monia ratkaisemattomia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, ympäristötuhot, kulkutaudit, sodat, nälänhädät ja köyhyys. Mikään näistä ei ole sellainen, mikä ei helpottuisi, jos ihmisiä olisi vähemmän. Lyhyellä aikavälillä väestön väheneminen aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Nämä eivät kuitenkaan ole yhtä vaikeasti hallittavissa.

Jos koko maailma siirtyisi Kiinassa vuonna 1980 käyttöön otettuun yhden lapsen politiikkaan, ihmisiä olisi sadan vuoden päästä 1,6 miljardia niin kuin vuonna 1900. Jos emme lisääntyisi ollenkaan, hiukan yli sadassa vuodessa lukumäärämme laskisi nollaan.

Tiedot perustuvat ympäristöjournalisti ja bestseller-kirjailija Alan Weismanin kirjaan Maailma täynnä meitä, Viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi? (2014) ja on päivitetty syksyn 2023 tilanteeseen.

sunnuntai 1. lokakuuta 2023

AJATTELEMINEN KANNATTAA

Jokainen teko alkaa ajatuksesta - parempaa ajattelua seuraa hyvä elämä! Ajattelun parantaminen vaatii pohdiskelua ja häiriötöntä aikaa. Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja filosofi, FT Lauri Järvilehto on julkaissut tammikuussa 2023 käytännönläheisen opaskirjan Mestariajattelijan työkalut.

Jos haluaa vaikuttaa, ajatus täytyy kertoa muille. Jos ajatus on vaikea ymmärtää, se täytyy muotoilla kirjallisesti. Yhdessä ajatteleminen auttaa rikastuttamaan ajattelua ja rakentamaan siltaa samanmielisten ja erimielisten kanssa.


Kreikkalainen filosofi Aristoteles (384-322 eKr.) oli tieteellisen ajattelun ja loogisen päättelyn uranuurtaja. Hän kehitti järkeen perustuvan deduktiivisen päättelyn. Aristoteleen päättely ei hyväksy virheitä. Totta olevista lähtökohdista seuraa aina totta oleva johtopäätös.

Jos maailma tuntuu hullulta, ahdistusta voi filosofian professori William B. Irvinen mukaan helpottaa jakamalla ajatukset kolmeen osaa: 1. Mihin en voi vaikuttaa. 2. Mihin voin vaikuttaa. 3. Mitä voin hallita. Keskittymällä kahteen viimeksi mainittuun ajattelu kohdistuu sinne, missä sillä on vaikutusta.

perjantai 1. syyskuuta 2023

VALLAN VÄÄRINKÄYTTÄMINEN

Valtiotieteen lisensiaatti, tietokirjailija Ari Turusen Pentinkulman päivillä Urjalassa 4.8.2023 pitämän esitelmän mukaan ihmiset voidaan jakaa kahteen kategoriaan: niihin, jotka haluavat elää omaa elämäänsä, ja niihin, jotka haluavat puuttua siihen, miten muut elävät.

Jälkimmäisiä Turunen kutsuu autoritaareiksi. He ovat samanlaisia taustasta, uskonnosta tai kasvuympäristöstä riippumatta. Heidän käyttäytymisensä on epänormaalia, toisinaan jopa naurettavaa. Heitä ei ole paljon, mutta he ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolle.

Jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa törmännyt autoritaariin. Heitä on työpaikan pomoista julkishallintoon, politiikkaan ja valtion johtajiin. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa he ovat, sitä enemmän he voivat aiheuttaa vahinkoa muille.

Eräitä 1900-luvun tunnetuimpia diktaattoreita. Ylärivissä Josif Stalin, Neuvostoliitto ja Adolf Hitler, natsi-Saksa.
Alarivissä Mao Zedong, Kiinan kansantasavalta, Benito Mussolini, Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea.

Kysymys on vallasta ja sen käyttämisestä. Autoritaarit innostuvat vallasta sen itsensä vuoksi. Autoritaariset johtajat ajattelevat olevansa lain yläpuolella ja voivansa näin päättää, mitkä lait koskevat heitä ja mitkä eivät. He ajattelevat, että lakien noudattamista tärkeämpää on varmistaa, ettei jää kiinni. Valtion johtajina he pyrkivät muuttamaan lakeja mieleisikseen.

Kirjassaan Teette niin kuin minä sanon (2022) Ari Turunen esittelee suuren määrän autoritaarisia diktaattoreita Josif Stalinista Vladimir Putiniin. Vallan menetys alkaa symboloida näille kavereille kuolemaa. Ajan kuluessa he alkavat yhä enemmän omistautua tavoitteilleen, jotka haluavat epätoivoisesti saavuttaa.