tiistai 14. syyskuuta 2021

KOSTON KIERRE

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 oli ikimuistoinen sukupolvikokemus niille arviolta kahdelle miljardille ihmiselle, jotka näkivät televisiosta maailman tuhoisimman terrori-iskun New Yorkissa. Itse muistan ensimmäiset uutiset autoradiosta ja myöhemmin televisiosta.

Terroristijärjestö al-Qaidan ääri-islamistit olivat kaapanneet neljä amerikkalaista matkustajakonetta. Kahdella he törmäsivät World Trade Centerin kahteen pilvenpiirtäjään New Yorkissa ja yhdellä Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagonissa. Kaikkiaan 2.996 ihmistä kuoli ja noin 25.000 sai vammoja. 

Lokakuun 7. päivänä 2001 Yhdysvaltain ja Britannian ilmavoimat aloittivat terrorismin vastaisen sodan iskemällä islamilaisen ääriliike Talibanin hallitsemaan Afganistaniin. Perusteena oli Afganistanin kieltäytyminen luovuttamasta Yhdysvalloille al-Qaidan terrori-iskut suunnitellutta johtajaa Osama bin Ladenia. Myöhemmin Yhdysvallat liittolaisineen lähetti Afganistaniin yli 100.000 sotilasta. Suomikin oli mukana vuodesta 2002 alkaen.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elokuussa 2021 viimeiset amerikkalaisjoukot poistuivat Afganistanista. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat poistuneet maasta jo kesäkuussa. Elokuun 15. päivänä 2021 Taliban miehitti taas Afganistanin pääkaupungin Kabulin. Näkyvin tulos sodasta oli Osama bin Ladenin surmaaminen 2.5.2011. Sotatoimissa oli kuollut yli 800.000 ihmistä ja 38 miljoonaa oli joutunut pakolaisiksi.

Afganistanin sota opettaa, että koston kierre pitäisi kaikkialla pystyä ehkäisemään tai hillitsemään. Sotilaat eivät tässä ole parhaita asiantuntijoita. Terrorismi ei lopu sotimalla eikä terrorismin vastaista sotaa voi voittaa.

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautui Mikkelissä 4.6.2021. Se kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Keskus sijaitsee vanhalla keskuskansakoululla, joka toimi sotien aikana Suomen armeijan päämajana. Samassa rakennuksessa on myös 1970-luvun alussa perustettu Päämajamuseo.

Keskuksen toiminta muodostuu näyttelyistä, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta ja viimeisintä teknologiaa. Sen tarkoituksena on auttaa kävijöitä pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä.

Sodan ja rauhan keskus vaalii sotiemme perinnettä ja veteraanityön henkeä: että se yhteishenki, joka sotien myötä Suomeen syntyi, heijastuisi myös tuleville sukupolville. On tärkeää, että ihmiset oppisivat ajattelemaan näitä tapahtumia ikään kuin suhteessa omaan elämäänsä: mitä sen ajan sankaruus niin rintamalla kuin kotirintamalla merkitsi ja oppimaan siitä ratkaisuja nykymaailmaan ja itselleen.

perjantai 27. elokuuta 2021

MÄREHTIMINEN VOI TEHDÄ ONNELLISEKSI

Ihmettelin lapsena, miksi navetassa makaavien lehmien suu kävi koko ajan, vaikka niillä ei näyttänyt aina olevan mitään syötävää. Sittemmin opin, että pureskellessaan saman ruuan kahteen kertaan lehmät saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Märehtiminen kertoo lehmän hyvinvoinnista.

Ihmiset eivät märehdi ravintoaan, mutta joillakin ihmisillä on tapana märehtiä erilaisia asioita. Psykologit ajattelevat, että asioiden märehtimiselle kannattaisi asettaa rajat. Jos ajankohtaisiin ongelmiin hakee ratkaisua pohdiskelemalla, se voi olla hyödyllistä. Jos kuitenkin murehtii asioiden tilaa, joille ei voi mitään, tuntee itsensä vain huonoksi ihmiseksi.

Antiikin filosofit antoivat hyvän neuvon: pitää oppia erottamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja ne, joihin ei voi vaikuttaa. Ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kannattaa jättää märehtimättä. Myös oman elämäntilanteen vertailu muihin kannattaisi lopettaa.

Tällainen elämänasenne vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia onnellisuudesta riippuu ihmisen asenteista, näkökulmista ja suhtautumisesta asioihin.

Kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa Suomea edustaa 12-vuotias Aava Arasola Helsingin Herttoniemenrannan ala-asteelta. Hänen työnsä nimenä on  "Rauha on väkivallan vastakohta, rauha on erilaisuuden hyväksymistä ja rauha on turvallisuuden tuntemista".

sunnuntai 1. elokuuta 2021

LEVIATHAN, MERIHIRVIÖ JA MORAALITYHJIÖ

Leviathan on mytologinen merihirviö, joka mainitaan useita kertoja Raamatun vanhassa testamentissa. Vaikka Raamattu ei kerro Leviathanista laajemmin, siitä on muissa selitysteoksissa erilaisia legendoja.

Joidenkin tekstien mukaan Leviathan joutuu taisteluun Behemot-nimisen maapedon kanssa. Silloin maailmassa käydään lopullista kamppailua hyvän ja pahan välillä. Taistelu aiheuttaa suurta tuhoa ja molemmat pedot kuolevat taistelussa.

Leviathanin tuho

Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588 - 1679) on vuonna 1651 julkaissut kirjan Leviathan, mikä on suomennettu vuonna 1999. Kirjassaan Hobbes käsittelee pimeyden valtakuntaa, millä hän tarkoittaa tietämättömyyttä vastakohtana todelliselle tiedolle.

Hobbes ei ajattele, että kaikki ihmiset ovat taipuvaisia pahaan, vaan että ainoastaan joidenkin ihmisten haitallinen käytös estää rauhallisen yhteiselon. Oman turvallisuutensa vuoksi ihmiset luovuttavat valtansa korkeammalle mahdille, kuten valtiolle, mikä on yhtä vahva kuin Leviathan.

Venäläinen elokuvaohjaaja Andrei Zvjagintsev on vuonna 2014 ohjannut palkitun elokuvan Leviathan, mikä on esitetty myös Suomessa. Elokuva on kuvattu Kuolan niemimaalla Teriberkassa noin 200 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Andrei Zvjagintsev

Tositapaukseen perustuva elokuva kertoo Jäämeren rannalla asuvasta autokorjaajasta, jonka perheelleen rakentaman talon korruptoitunut pormestari vaatii pakkolunastettavaksi mitättömällä hinnalla. Monien vaiheiden jälkeen talo puretaan ja paikalle rakennetaan pormestarin kirkkoherralle lupaama komea ortodoksikirkko.

torstai 1. heinäkuuta 2021

TIEDON HISTORIA

Vanhimmat kirjoitustaidon muodot keksittiin Mesopotamiassa eli Kaksoisvirran maassa (nykyinen Irak) noin 3.500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Sen jälkeen kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet kuva- ja nuolenpääkirjoituksesta aakkosiin ja kirjaimiin.

Kirjoitusvälineet taas ovat kehittyneet kivistä ja sulkakynistä kirjoitus- ja tietokoneisiin. Kirjoitusalustat ovat kehittyneet papyruksesta ja pergamentista paperiin ja sähköisiin alustoihin.

     
Sulka ja pergamentti
             
Kirjoitusta tarvitaan kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Kirjoitus toimii muistin tukena, koska sillä tavalla vaikeasti muistettava tieto voidaan tallentaa pysyvästi. Kirjoitus kertoo asian sanatarkasti. Se mahdollistaa tiedon jalostamisen sekä tietojen välittämisen kaukaisiin maihin ja tuleville sukupolville.

Kirjoitus eroaa puheesta myös siten, että sanoma muuttuu ajattomaksi ja menettää yhteyden puhujaan. Sen jälkeen kyse on sanojen tarkoituksesta ja tulkinnasta - ei niinkään siitä, mitä puhuja on tarkoittanut. Kirjoitusta ei voi tulkita niin tapauskohtaisesti kuin puhetta.

Puheen tulkinnassa vaikuttaa myös puhujan kehon kieli - ilmeet ja eleet, mitkä vahvistavat tai heikentävät suullista viestiä. Mika Waltarin mukaan vain aavistamalla voi kokea toisen ihmisen, ei koskaan sanoilla, ei edes parhaiten harkituilla, tarkimmin analysoiduilla sanoilla.

Ihmisten kyky lukea ja ymmärtää kirjoitettua tekstiä on tällä vuosituhannella huonontunut. Tästä on nykyisin tutkimustietoa. Tämä johtuu mielestäni ristiriidasta nykyisen tietotekniikan tarjoaman helppouden ja nopeuden sekä ajattelemisen ja ymmärtämisen vaatiman pitemmän ajan välillä. Internetissä hullukin saa äänensä kuuluviin, mutta netti ei pysty välittämään kehon kieltä.

 

tiistai 29. kesäkuuta 2021

PUHEESTA SÄHKÖISEEN VIESTINTÄÄN

Aikojen alussa, kun luku- ja kirjoitustaitoa ei ollut kuin harvoilla, tieto siirtyi puheessa kuulijoille. Suomessa tehtiin iltaisin puhdetöitä palavan päreen valossa. Samalla kerrottiin tarinoita, sutkautuksia, sananlaskuja jne. Tieto välittyi ja sanalaskuja sekä sutkauksia on säilynyt meidän sukupolville asti. Niissä on vuosisatojen aikaista viisautta. Vanhin säilynyt tapahtuma lienee ollut laulettu tarina Elinan surma. Elinan surma tapahtui 1400-luvulla ja se säilyi laulettuna aina 1800-luvulle asti, jolloin Elias Lönnrot taltioi sen useista suullisista toisinnoista. Näissä Vesilahden runonlaulajissa oli myös Lempäälän Perälän Mattilan tyttären jälkeläisiä.

Postilaitos kehittyi vähitellen. Mutta sekään ei auttanut luku- ja kirjoitustaidottomia. Hauholta karkasi rippikoulun käynyt tyttö Rääveliin piiaksi. Tuota kaupunkia kutsutaan nykyään Tallinnaksi. Tytölle tuli huono omatunto. Ovatko vanhempansa kovin huolissaan? Räävelistä lähti pariskunta Suomeen, joille tyttö esitti toiveen. Jos matkalla tapaatte Hämeeseen kulkevia, voisitteko pyytää heitä kertomaan, että Hauholta lähteneellä Annalla ei ole mitään hätää.

Paperin ja kirjoitustaidon myötä kirjeenvaihto lisääntyi. Vanhat kirjeet ovat usein kirjotusasultaan ja kohteliaisuudessaan kaunokirjallisia teoksia. Sota-aikana kirjeet rintaman ja kodin välillä eivät saaneet sisältää sodan käyntiin liittyvää. Sodan osapuolet levittivät propagandaa lentolehtisissä ja radioaalloilla.

1900-luvulla poliittiset puolueet katsoivat tarpeelliseksi perustaa omat lehdet, jotta heidän oikea tietonsa saavuttaisi lukijat. Tieto värittyi ja ihmiset lukivat ja uskoivat uutisia ja juttuja oman kokemustaustansa pohjalta. Tuli aika erottaa fakta ja fiktio.

Hämäläinen Atte Pakkanen tuli YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi 1949. Hänen mielestään YLE oli aatteellisesti punainen ja uusi hallintoneuvosto valittiin parlamentaaristen voimasuhteiden pohjalta. Hän yritti myös erottaa YLE:n pääjohtajan Hella Vuolijoen, siinä onnistumatta. Hellaa seurasivat Repo ja Raatikainen. Jokainen tuon ajan elänyt muistaa ohjelmien sävyn.

Lankapuhelimien aikakaudella sentraalisantrat olivat tietotoimistoja. Aikaa kuvasti suunnitelmallisuus. Se mikä sovittiin, se pidettiin ja aikataulut täsmäsivät. Puhelimeen ei välttämättä oltu vastaamassa kuin iltalypsyn jälkeen.

Kännykkä aikakaudella syntyi uusi ammattiryhmä, puhelinmyyjät. Kun tietokone yhdistyi puhelimeen, alkoi sosiaalisen median aikakausi. Erilaiset palvelualustat mahdollistavat seurustelun useiden satojen henkilöiden kanssa. Kaupalliset tiedotteet sekoitetaan viestien yhteyteen. Algoritmit ohjaavat sosiaalisen median käyttäjää. Seurauksena voi olla aivopesu, mistä pääministeri Ahti Karjalainen varoitti jo 50 vuotta sitten.

Sosiaalinen media on antanut mahdollisuuden negatiivisten tunteiden ilmaisuun netissä. Haetaan vastakkain asettelua henkilöä tai ryhmää kohtaan. Samoin ajattelevat kannustavat ja näin muodostuu ryhmä. Ihmiset hakeutuvat mielellään johonkin ryhmään, kun he kaipaavat yhteisöllisyyttä. Mielen rauhan ja rauhan kannalta olisi suotavaa, että energia käytettäisiin ratkaisukeskeiseen sovinnollisuuteen.

Informaatiota tulee kuin vettä paloruiskusta. Pientä ihmistä viedään kuin litran mittaa. Arvot ja asenteet saattavat muovautua ulkopuolisten ohjaamana. Ihminen tarvitsee vahvan itsetunnon ymmärtääkseen mikä on tärkeää ja mikä on toisarvoista.

Useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot kuten esim. rahaliikenne, energiantuotanto, vesihuolto ja liikenteen johto ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta. Monina Joulun pyhinä pankkiyhteysohjelmat ovat häiriintyneet, kun nuoret hakkerit ovat aikansa kuluksi kokeilleet, kumpi on parempi koodaaja pankki vai hän.

Useissa valtioissa on historia ja nykypäivän todellisuus muunneltu omien viiteryhmien tavoitteiden mukaisiksi. Sananvapautta on rajattu ja näin on heikennetty ihmisoikeuksia ja vapaata tiedonvälitystä.

Valtiot pyrkivät luomaan kyberturvallisuusjärjestelmiä, jotta vihamieliset kyberuhkaukset eivät voisi vaikuttaa valtion sisäiseen ja ulkopuoliseen toimintaan.

Yhdysvaltojen presidentti Biden antoi Venäjän presidentti Putinille 16 kohtaisen luettelon aloista, mihin ei ole lupa hyökätä.

Mitä näet tai kuulet, pitäisi mennä faktan tarkistuksen läpi. Aivan kuin kaupan kassalla, kun tarkistetaan arvokkaampi seteli.

tiistai 1. kesäkuuta 2021

ISLAMIN SYNTY

Islam on suhteellisen nuori uskonto. Sen perustaja Muhammed syntyi Mekassa noin vuonna 570 kauppiassukuun. Noin 40-vuotiaana Muhammed alkoi nähdä näkyjä ja ilmestyksiä, joista sai alkunsa muslimien pyhä kirja Koraani.  


Muhammed alkoi saarnata uutta uskontoa ja kehotti muita vannomaan uskollisuutta uudelle jumalalle Allahille. Vuonna 622 noin 400 kilometriä Mekasta pohjoiseen olevan naapurikaupungin Medinan asukkaat pyysivät Muhammedilta apua rauhan ja järjestyksen saamiseksi Medinaan.

Muhammed ei tullut Medinaan ihmisenä vaan profeettana. Hänen ja medinalaisten sopimus on kirjattu Medinan-perustuslaki nimiseen asiakirjaan. Sen mukaan Muhammedista tuli paikallisten paimentolaisklaanien ja ihmisten kiistoja ratkova tuomari. Muhammed alkoi rakentaa uutta valtiota, jota klaanit eivät hallinneet ja hänen valtansa kasvoi. 


Muhammed kuoli vuonna 632, mutta alle vuosikymmenessä hän oli luonut perustan vahvalle islamilaiselle valtiolle, jättimäiselle Lähi-idän kattavalle imperiumille ja uudelle, vaikuttavalle sivilisaatiolle. Islam on kristinuskon jälkeen maailman toiseksi suurin uskonto, jolla sanotaan olevan 1,8 miljardia kannattajaa. Se on valtauskontona Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Indonesiassa ja eräissä muissa Aasian maissa.

Tieteelliset todisteet Muhammedin elämästä puuttuvat, koska hänestä ei ole 700-lukua vanhempia kirjallisia lähteitä. Tämä tarina perustuu suulliseen islamilaiseen perimätietoon sekä professoreiden Daron Acemoglun ja James A. Robinsonin vuonna 2019 ilmestyneeseen teokseen The Narrow Corridor (Kapea käytävä, valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo).