lauantai 15. helmikuuta 2020

SUOMALAINEN OIKEUSVALTIO ON UHATTUNA

Oikeusvaltio on valtio, jota hallitaan lakien mukaan ja jossa kansalaiset ovat suojassa viranomaisten mielivallalta. Suomessa tämä perustuu Suomen perustuslakiin, mikä on ensisijainen muihin lakeihin verrattuna ja niiden yläpuolella. Vaikka Suomen perustuslaki nykyisessä muodossaan tuli voimaan jo vuonna 2000, sitä ei vieläkään riittävästi ymmärretä.

Suomalainen oikeusvaltio kesti niin itsenäisyyden alun väkivallan, 1930-luvun poliittisen liikehdinnän kuin sodan ja sodanjälkeisten vuosien painostuksen. Perustuslain korkea arvostus juurtui meillä Venäjän vallan lopun itsenäisyystaisteluissa.

Viime aikoina on kysytty, voisiko suomalainen oikeusvaltio joutua agressiivisen poliittisen liikkeen kaappaamaksi samaan tapaan kuin Unkarissa tai Puolassa? Demokratioissa perustuslain tehtävä on rajoittaa lainsäätäjän päätösvaltaa niin, että tämä ei voi pelkän enemmistövallan perusteella säätää mitä tahansa.

Perustuslain kaltaiset asiakirjat pitäisi laatia huonojen aikojen varalta. Oikeusvaltion todellinen voima testataan kriisien keskellä, kun ääriliikkeet nousevat sitä horjuttamaan.



Korkeimpien oikeuksien jäsenten määrän ja eroamisiän kirjaamista perustuslakiin kannattaisi harkita. Myös asianajajalaitoksen riippumattomuuden sisällyttäminen perustuslakiin lisäisi turvaa mahdollisia tulevia poliittisia myrskyjä vastaan.

Arkisessa työsään asianajaja vaikuttaa oikeuden toteutumiseen - niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Asianajajalla pitää olla rohkeutta haastaa auktoriteetteja ja kyseenalaistaa totuuksina pidettyjä asioita. Asianajaja puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia. Asianajaja turvaa oikeusvaltion.

lauantai 1. helmikuuta 2020

ELÄMÄ VOI OLLA IHANAA

Mikä on elämän tarkoitus? Mitä minun pitäisi elämässä tehdä? Mistä löytyy mielenrauha? Tällaiset kysymykset ovat askarruttaneet ihmisiä ikimuistoisista ajoista asti. Jokainen sukupolvi tarvitsee uuden vastauksen, koska se, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä, muuttuu koko ajan.

Noora Vepsäläinen, Iisalmen Sourunsalon koulu.
Aamulehden toimittaja Minna Ala-Heikkilä (49 v.) kertoi kolumnissaan (AL 23.1.2020), että kun hän 14-vuotiaana oli nähnyt erään 23-vuotiaan miehen kävelevän perjantai-iltana kaupungin keskustassa teinien joukossa, hän oli ajatellut, että mitä tuo vanha mies täällä tekee. Parikymppisenä mikään maailmassa ei ollut hänen silmissään niin ikäloppu kuin nelikymppinen mies.

Kolumnissaan Ala-Heikkilä ei halua katua sitä, että päästi elämänsä kalliit päivät valumaan läpi sormien niitä hyödyntämättä, niitä elämättä ja niistä iloitsematta luullen, että niitä riittää loputtomiin. Eräs naisjulkkis oli nelikymppisenä surrut kovasti ikääntymistään ja kuusikymppisenä todennut surreensa turhaan.

KOM-teatterin esityksen Valehtelijan peruukki eräs ikääntymistä koskeva ajatus on, että iloitse, jos olet 70-vuotias etkä 60-vuotias, koska 60-vuotias ei voi tietää, saako hän ne kymmenen vuotta, jotka 70-vuotias on jo saanut.

Nykyään monet ihmiset elävät hyvävointisina aiempaa pidempään. Seitsemänkymmentä on uusi viisikymmentä ja viisikymppinen voi olettaa elämää hyvässä lykyssä olevan jäljellä vielä toinen puolikas. Erään tutkimuksen mukaan ihminen on onnettomimmillaan nelikymppisenä, minkä jälkeen hänen onnellisuutensa lähtee kasvamaan.

Itse olen sillä tavoin onnekas, että minulla on tällä hetkellä sukulaisia ikähaarukassa 1 - 93 vuotta, kun vaimon sukukin lasketaan mukaan. Vanhin ystävistäni on tällä hetkellä 96-vuotias, sen jälkeen kun vielä vanhempi ystäväni kuoli muutamia vuosia sitten 101-vuotiaana.

Parhaimmillaan elämä voi olla ihanaa minkä ikäisenä hyvänsä, kun vastauksia elämän peruskysymyksiin on kertynyt riittävästi. Tässä asiassa vanheneminen tulee avuksi. Jonakin päivänä kuolen, mutta kaikkina muina päivinä elän.

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

MITEN FASISMI EROAA NATIONALISMISTA?

Fasismi-sanan tarkkaa merkitystä ei nykyisin riittävästi tunneta. Sitä käytetään melkein yleisenä haukkumasanana. Ihmiset voivat kutsua fasisteiksi kaikkia, joista eivät pidä.

Tiia Rajalahti, Alavuden yläkoulu.
Yuval Noah Hararin (21 oppituntia maailman tilasta, 2018) mukaan kansallismielinen nationalismi opettaa, että kotimaani ja kansani on ainutlaatuinen ja tärkeä. Sen vuoksi minulla on erityisiä velvollisuuksia sitä kohtaan. Maailmassa on kuitenkin muutakin tärkeää.

Kansalliskiihkoinen ja yltiökansallinen fasismi puolestaan opettaa, että kotimaani on paras ja minulla on velvollisuuksia yksinomaan sitä kohtaan. Missään tilanteessa minun ei pidä asettaa minkään muun ryhmän tai yksilön etuja oman maani etujen edelle. Jos maani etu vaatii, että tapan tai petän totuuden, minun tulee tappaa tai pettää totuus.

Fasistisessa taiteessa on vain yksi mittatikku. Jos se ei palvele kansallisia etuja, se on huonoa taidetta. Samoin on fasistisessa opetuksessa. Lapsille pitää opettaa kaikkea, mikä palvelee kansallisia etuja - totuudella ei ole väliä.

Fasismi on houkuttelevaa siksi, etä se tekee vaikeista asioista helppoja ja yksinkertaisia. Kaikki nationalistit eivät kuitenkaan ole fasisteja.

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

ELÄMMEKÖ TOTUUDEN JÄLKEISTÄ AIKAA?

Yhdysvaltain nykyisen presidentin astuttua virkaansa vuoden 2017 alussa alettiin yleisesti puhua totuuden jälkeisestä ajasta. Tapahtuiko silloin siis jonkinlainen muutos? Kyllä ja ei. Politiikan tekemisen tyyli muuttui avoimen häikäilemättömäksi, mutta sisältö pysyi entisellään.

Helmikuun lopussa 2014 venäläiset erikoisjoukot, jotka eivät käyttäneet armeijan tunnuksia, tunkeutuivat Ukrainaan ja miehittivät Krimin keskeiset tukikohdat. Venäjän hallitus ja presidentti kielsivät toistuvasti julkisuudessa joukkojen venäläisyyden.

Venäläiset nationalistit ovat puolustelleet tätä valhetta sanomalla, että se palveli korkeampaa totuutta. Korkeampi totuus oli pyhän Venäjän kansakunnan turvaaminen. Jos oikeutetun asian vuoksi oli hyväksyttyä tappaa, niin pienempi paha oli valehdella.

Historia osoittaa, että propaganda ja väärä tieto eivät ole mitään uutta. Ihmiset ovat aina eläneet totuuden jälkeistä aikaa. Vallankäyttö perustuu kuvitelmien luomiseen ja niihin uskomiseen. Itseään vahvistavia myyttejä on käytetty ihmisyhteisöjen yhdistämiseen ja hallitsemiseen kivikaudesta saakka.
Iida Mäkelä, Lahden Villähteen koulu.

Myös kaupalliset yhtiöt nojaavat valheellisiin sepitteisiin. Coca-Colan brändinä on yhdistää tuotemerkkinsä nuoruuteen, terveyteen ja urheiluun. Coca-Colan runsas juominen lisää kuitenkin todennäköisyyttä sairastua liikalihavuuteen tai diabetekseen.

Monet ovat huomanneet, että myös meidän omassa poliittisessa- ja liike-elämässämme toimitaan melkein vastaavilla tavoilla. Samankin puolueen poliitikoista voidaan takana päin puhua pahaa ja kilpailevista yrityksistä tai yrittäjistä voidaan eri syistä levittää perättömiä huhuja.

Internet ja sosiaalinen media ovat viime vuosikymmenellä antaneet äänen heikoille ja demokratisoineet tyhmyyden. Yksinkertaiset ihmiset, jotka ovat saaneet uuden leikkikalun, ottavat mallia isommista. Voimattomat voivat tuntea kuuluvansa joukkoon ja saada tästä rohkeutta ja voimaa. Yksi suurimmista sepitteistä on, että kielletään maailman monimutkaisuus ja nähdään kaikki vain mustana tai valkoisena.

Meidän kaikkien vastuulla on käyttää aikaa ja vaivaa siihen, että selvitämme omat ennakkoasenteemme ja varmistamme tietolähteemme, oli se sitten sanomalehti, verkkosivusto, televisiokanava tai henkilö. Tieteellä on rajansa, mutta tiedeyhteisö on ollut satoja vuosia kaikkein luotettavin tiedonlähteemme.

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

UUSNATSIT JA SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Suomen uusnatsiryhmät ovat viime vuosina järjestäneet Suomen itsenäisyyspäivänä marsseja ja muita mielenosoituksia. Niissä on käytetty erilaisia natsisymboleita, mitkä yhdistetään 1930-luvun Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen. Kansallissosialistinen puolue oli melkein itsenäisen Suomen puoluejärjestelmän vastakohta.

Saksan kansallissosialistit eli natsit käynnistivät Adolf Hitlerin johdolla toisen maailmansodan, missä kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä. Natsien järjestelmällisissä vainoissa kuoli miljoonia juutalaisia sekä muita vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä. Kaikki natsitunnusten alla marssijat eivät varmaan tunne historiaa kovinkaan hyvin. Osa voi olla erehtynyt tai ymmärtänyt asian väärin.

Oikea tieto historiasta auttaisi ymmärtämään paremmin nykyaikaa. Diktatuuri on demokratian vastakohta. Sivistymättömiä ihmisiä on helppo johtaa harhaan. Nykyajan hallitsijat ja hallitukset eri puolilla maailmaa näyttävät käyttävän ihmisten tietämättömyyttä hyväkseen.



Itselläni oli keväällä 2018 tilaisuus vierailla Puolassa Auschwitz-Birkenaun muistopaikalla. Siellä tapahtuneessa kansanmurhassa natsit murhasivat yli 1,3 miljoonaa ihmistä, joista juutalaisia oli noin 1,1 miljoonaa.

Saksan kansallissosialistien ideologian kulmakiviä olivat viha demokratiaa, kommunismia ja juutalaisia kohtaan. Natsien rotuoppi korosti kansojen ja ihmisten biologista epätasa-arvoa. Auschwitz oli Saksan valtion ylläpitämä laitos, jota valtion keskushallinto hallinnoi ja ylläpiti budjettivaroilla.

Murhattavat olivat täysin tietämättömiä siitä, mikä heitä odottaa Auschwitziin saapumisen jälkeen. Usein heille valheellisesti kerrottiin, että heidät sijoitettaisiin leirille ja sitä ennen desinfioitaisiin tuholaisten varalta ja pestäisiin. He joutuivat ennen kaasukammioon viemistä riisuutumaan. Ruumiit poltettiin krematorioissa.

Tänä päivänä ei ole elossa montakaan ihmistä, jolla olisi näistä vuosien 1933 - 1945 tapahtumista omakohtaisia kokemuksia tai tietoa. Kaikilla ei ole tilaisuutta selvittää asioita paikan päällä. Tämän vuoksi mahdollisimman laaja ja laadukas historian opetus on lähes ainoa tapa välittää oikeaa tietoa tuleville sukupolville. Sivistyneet ihmiset eivät usko sosiaalisen median valheisiin eivätkä levitä vihapuhetta.




lauantai 14. joulukuuta 2019

MIKSI YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ?

Ihmisten kyky tehdä joustavasti yhteistyötä miljoonien vieraiden ihmisten kanssa selittää sen, miksi ihmiset ovat "maapallon valtiaita". Historia todistaa, että voittajiksi ovat selvinneet ne, jotka ovat osanneet tehdä paremmin yhteistyötä (Yuval Noah Harari, Homo Deus, Huomisen lyhyt historia, 2017).
Yuval Noah Harari, historian professori Jerusalemin yliopistosta.

Sellaiset maailman ihmeet, kuin Egyptin pyramidit, Kiinan muuri ja kuulennot ovat suurimittaisen yhteistyön tuloksia. Sodissa kurinalaiset armeijat ovat lyöneet kurittomat joukot. Vuonna 1917 noin  180 miljoonan asukkaan Venäjän kommunistisella puolueella oli vain 23.000 jäsentä, mutta he tekivät vallankumouksen, koska osasivat järjestäytyä hyvin ja tehdä yhteistyötä.

Yhteistyö edellyttää yhteisiä uskomuksia ja tuntemuksia sekä yhteistä tahtoa. Yhteisiä uskomuksia ovat uskonnot, valtiot, lait sekä sellaiset arvot, kuin demokratia ja ihmisoikeudet. Yhteisiin uskomuksiin perustuvat myös raha, valuuttakurssit, osakkeet, pörssikurssit ja Euroopan unioni.

Muilla kuin ihmisillä ei ole yhteisiin uskomuksiin tarvittavaa mielikuvitusta. Yhteiset uskomukset voivat luottamuksen loppuessa hävitä. Näin kävi Neuvostoliitolle, kun Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat allekirjoittivat 8.12.1991 sopimuksen, millä maiden vuoden 1922 liittosopimus todettiin lakanneeksi.

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

YHTEINEN TAHTO ON MYÖS VOIMAA

Saksan ulkoministeri Heiko Maas muisteli 8.11.2019 Aamulehdessä, että kun itäsaksalaiset ja länsisaksalaiset 30 vuotta sitten Berliinissä halasivat toisiaan onnesta itkien, päättyi Saksan kahtiajako. Berliinin muurin kaatuessa 9.11.1989 murtui myös "rautaesirippu", joka oli jakanut Euroopan kahtia 40 vuoden ajan.
Kappale Berliinin muurista Tampereella. Kuva: Markku Leino 11.11.2019. 
Berliinin muuri oli näkyvin osa toisen maailmansodan jälkeisen maailmanpolitiikan rajalinjaa Neuvostoliiton kontrolloiman Itä-Euroopan sekä Yhdysvaltain ja länsimaiden muodostaman läntisen blokin välillä. Itä-Eurooppa muistutti silloin suurta vankilaa, missä monet tunsivat olevansa vankeja omassa maassaan. Vuotta myöhemmin 1990 Saksat yhdistyivät ja Itä-Saksa, Deutsche Demokratische Republik - DDR, lakkasi olemasta.



Berliinin muurin rakentaminen  alkoi 13.8.1961 Itä- ja Länsi Berliinin rajalla. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisia muuttamasta länteen vapauksien ja paremman elintason takia. Moni yritti muurista huolimatta pakoa idästä länteen. Yhteensä yli 5.000 onnistui, mutta ainakin 140 ihmistä menetti henkensä itäsaksalaisten rajavartijoiden luoteihin.

Tämän vuoksi saksalaiset juhlivat nyt 30 vuotta myöhemmin sitä rohkeutta ja voimaa, jonka ansiosta ihmiset Keski- ja Itä-Euroopassa saavuttivat vapauden ja demokratian. Heiko Maasin mukaan me pärjäämme tässä maailmassa vain, jos me eurooppalaiset pidämme yhtä.

Aikamme neljästä suuresta maailmanlaajuisesta haasteesta - globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja muuttoliikkeestä ei ainoakaan maa selviä yksin. Yhteinen tahto on voimaa, joka murtaa muureja ja rajoja.