maanantai 10. tammikuuta 2022

KONGRESSITALON VALTAUS

TV1 esitti 6.1.2022 brittiohjaaja Jamie Robertsin dokumentin Hyökkäys USA:n kongressiin. Vuosi sitten kongressin oli tarkoitus vahvistaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos, mutta tuhansien entisen presidentin kannattajien joukko yritti estää tämän valtaamalla Capitol-rakennuksen.


Dokumentissa näytetään konkreettisesti, mitä tapahtui ja haastatellaan osallisia eri puolilta. Valtaajilla oli vasaroita, keppejä ja teräaseita. Osa ihmismassasta oli villiintynyt raivopäiksi. Tuntikausia kestäneessä valtauksessa kuoli viisi ja loukkaantui satoja.


Asialla eivät olleet ulkomaiset terroristit vaan amerikkalaiset, jotka olivat menettäneet elämänsä hallinnan. He eivät enää tienneet tai ymmärtäneet, mihin uskoa. Sen vuoksi heihin oli helppo vaikuttaa.

Populismi uhkaa demokratiaa. Maailma on muuttunut niin nopeasti, että ihmiset eivät ole pysyneet mukana. Tällaisessa ryhmäilmiössä yksilö mukautuu ryhmän käyttäytymiseen. Ryhmän toimintatavat voimistuvat ja joukossa tyhmyys tiivistyy.


lauantai 1. tammikuuta 2022

KOSKETUS

Melkein kaksi vuotta kestäneiden koronaeristysten aikana monet ihmiset ovat jääneet kaipaamaan kosketusta. Kättelyt, halaukset ja ylävitoset suutelemisesta puhumattakaan ovat jääneet pois. Samalla ovat jääneet näin osoitettavat tunteet: kiitollisuus, luottamus, myötätunto ja rakkaus.

Lääketieteen Nobelin palkinnon saivat vuonna 2021 tähän aiheeseen perehtyneet tutkijat David Julius ja Ardem Patapoutian. He ovat tutkineet sitä, miten ihminen tuntee lämmön ja kosketuksen.

Maailman kuuluisin kuva koskettamisesta on tehty yli 500 vuotta sitten. Renessanssiajan suuren mestarin Michelangelon (1475-1564) Vatikaanin Sikstuksen kappelin kattoon maalaama Maailman luominen valmistui vuonna 1512.


Maalauksessa taivaassa olevan Jumalan etusormi on osumaisillaan vasemmalla maassa olevan Aatamin etusormeen. Timo Peltonen on Kanava-lehden numerossa 8/2021 kuvannut, kuinka Sikstuksen kappelin freskot ovat huikea todiste herkästi tuntevan ihmiskäden luomisvoimasta. 

keskiviikko 1. joulukuuta 2021

LUOTTAMUS

Luottamus tai sen puuttuminen näkyy ihmisten välisissä suhteissa. Luottamus kohdistuu pääasiassa tulevaisuuteen. Avoimuutta ja rehellisyyttä taas tarvitaan puhuttaessa nykyisistä tai menneistä asioista. Ilman niitä ei ole totuutta.

Lait laajentavat luottamuksen koko yhteiskuntaan. Lait ovat ihmisten säätämiä ja perustuvat yhteisiin arvoihin. Lait pitävät yllä järjestystä ja estävät sekasortoa (anarkiaa). Ne pitävät koossa yhteiskuntia ja valtioita.

Ihminen tuntee luottavaisen suhtautumisen muihin arvokkaaksi. Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta. Luottavainen suhde tuo taloudellista hyötyä. Se tekee yhteistoiminnan miellyttäväksi ja vahvistaa yhteisiä käyttäytymissääntöjä. Luottamus tuo turvallisuutta ja rauhaa.

maanantai 1. marraskuuta 2021

TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA

Tämänvuotinen Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin 8.10.2021 kahdelle sananvapauden puolesta työskentelevälle toimittajalle, filippiiniläiselle Maria Ressalle ja venäläiselle Dmitri Muratoville. Palkinnon perustelujen mukaan he ovat suojelleet ilmaisunvapautta, mikä on demokratian ja kestävän rauhan edellytys.

Maria Ressa, 58, on Filippiinien ensimmäisiä tutkivia toimittajia ja itsenäisen Rappler-uutissivuston perustaja ja toimitusjohtaja. Ressa on keskittänyt kriittisen huomionsa Filippiinien presidentti Rodrigo Duterten hallinnon kiistanalaiseen, murhanhimoiseen huumeiden vastaiseen kampanjaan.


Ressa ja Rappler ovat seuranneet, kuinka sosiaalista mediaa käytetään valeuutisten levittämiseen, poliittisten vastustajien häirintään ja julkisen keskustelun vääristämiseen. Maailma ilman faktoja tarkoittaa maailmaa ilman totuutta ja luottamusta.

Dmitri Muratov, 59, on riippumattoman oppositiolehti Novaja Gazetan päätoimittaja, jolla on kriittinen asenne valtaa kohtaan. Lehti on paljastanut venäläisessä yhteiskunnassa piilevää korruptiota, väkivaltaa ja poliittista vilppiä. Lehti on perustettu vuonna 1993, minkä jälkeen kuusi lehden toimittajaa on murhattu.

Surmista ja uhkauksista huolimatta päätoimittaja Muratov on kieltäytynyt hylkäämästä lehtensä riippumatonta toimintatapaa. Muratov omisti palkintonsa Novaja Gazetalle ja toimittajille, jotka ovat kuolleet puolustaessaan ihmisten oikeutta sananvapauteen.

Onnitellessaan palkinnon saajia YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehotti tunnustamaan toimittajien tärkeän roolin ja tukemaan kaikilla tasoilla vapaata, riippumatonta ja monipuolista mediaa.

lauantai 30. lokakuuta 2021

ILMASTONMUUTOS

Minua ja sinua, meitä jokaista maapallolla uhkaa ilmakehän lämpeneminen ja sitä myöden hyvin ikäviä ja arvaamattomia ongelmia. Ilmastomuutos on tiedossa ja monella tavalla tieteellisesti todistettu. Ei muuta kun ruvetaan töihin ja torjutaan tulevat ongelmat.

Torjunta ei ole kovin yksinkertaista. Ilmastonmuutoksen torjunta saa aikaan monille ihmisille muutosvastarinnan. Suurin ongelma ilmastonmuutoksen torjunnassa onkin ihmisen korvien välissä. Omaa käytöstä pitäisi muuttaa.  Ilmakehän lämpeneminen torjutaan erilaisilla väitteillä. On helppo olla levollisin mielin ja toimia kuten ennenkin. Mistään ei haluttaisi luopua. Epävarmuuden sietäminenhän ei ole luomakunnan kruunun vahvin ominaisuus. Halutaan elää niin kuin on aina eletty. Halutaan helpompaa ja mukavampaa. Saavutetuista eduista ei olla valmiita tinkimään.

Ilmakehän lämpeneminen on politisoitu. On poliitikkoja, jotka haluavat lisätä kannatustaan hyödyntämällä ihmisten muutosvastarintaa ja mukavuuden halua. Ilmastonmuutoksen torjunta leimataan viherpipertäjien höpö höpö touhuksi ja on synnytetty vastakkainasettelu. Tässä asetelmassa eivät myöskään vallassa olevat uskalla tehdä riittäviä päätöksiä. Eduskuntavaalit ovat neljän vuoden välein.

Keinot lämpenemisen torjuntaan ovat hyvin yksinkertaiset. Vähennetään kulutusta ja lisätään hiilidioksidin sitoutumista kasvikuntaan. Jokainen kansalainen voi vähentää kulutustaan. Hiilidioksidin sitoutumisessa on maa- ja metsätalous avainasemassa.

Vuonna 1975 oli maanviljelyskemian ja fysiikan suullinen tentti Helsingin yliopiston viidennessä kerroksessa. Oli öljykriisi. Professorin ensimmäinen kysymys opiskelijoille oli: ”Ketkä tulivat hissillä?”.  ”Olkaa hyvä ja tulkaa uudestaan kahden viikon kuluttua ja portaita pitkin!”.

Tullaan uudestaan!

 

perjantai 1. lokakuuta 2021

TERRORI-ISKUT OVAT KIIHDYTTÄNEET TEKNISTÄ KEHITYSTÄ

Internet ja sosiaalinen media eivät olisi kehittyneet näin pitkälle ilman vuoden 2001 terrori-iskuja New Yorkissa. Yhdysvalloissa säädettiin laki viranomaisten tiedonsaannin parantamisesta, jotta vastaavanlaiset iskut voitaisiin estää. Yksilönvapaudesta tingittiin turvallisuuden takia.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen liittovaltio ryhtyi panostamaan voimakkaasti uusiin teknologioihin. Kehitettiin teknologiaa, mikä pystyy tunnistamaan ihmisten kasvoja. Älypuhelin on kaikkien aikojen kehittynein vakoilulaite.

Internettiin antamiemme tietojen kaupallinen hyödyntäminen on räjähtänyt. Ihmisten suuttunut tunnetila antaa parhaan kaupallisen tuloksen. Siksi algoritmit suosivat kärjistyksiä ja lisäävät vastakkainasettelua.

Tieto jakautuu entistä epätasaisemmin. Kilpailu tiedosta kiristää suurvaltojen ja maailman mahtavimpien yritysten suhteita. Kaikki haluavat tietoa saadakseen enemmän rahaa ja valtaa. Tiedolla voidaan hallita ihmisiä ja yhteiskuntia kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.



tiistai 14. syyskuuta 2021

KOSTON KIERRE

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 oli ikimuistoinen sukupolvikokemus niille arviolta kahdelle miljardille ihmiselle, jotka näkivät televisiosta maailman tuhoisimman terrori-iskun New Yorkissa. Itse muistan ensimmäiset uutiset autoradiosta ja myöhemmin televisiosta.

Terroristijärjestö al-Qaidan ääri-islamistit olivat kaapanneet neljä amerikkalaista matkustajakonetta. Kahdella he törmäsivät World Trade Centerin kahteen pilvenpiirtäjään New Yorkissa ja yhdellä Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagonissa. Kaikkiaan 2.996 ihmistä kuoli ja noin 25.000 sai vammoja. 

Lokakuun 7. päivänä 2001 Yhdysvaltain ja Britannian ilmavoimat aloittivat terrorismin vastaisen sodan iskemällä islamilaisen ääriliike Talibanin hallitsemaan Afganistaniin. Perusteena oli Afganistanin kieltäytyminen luovuttamasta Yhdysvalloille al-Qaidan terrori-iskut suunnitellutta johtajaa Osama bin Ladenia. Myöhemmin Yhdysvallat liittolaisineen lähetti Afganistaniin yli 100.000 sotilasta. Suomikin oli mukana vuodesta 2002 alkaen.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elokuussa 2021 viimeiset amerikkalaisjoukot poistuivat Afganistanista. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat poistuneet maasta jo kesäkuussa. Elokuun 15. päivänä 2021 Taliban miehitti taas Afganistanin pääkaupungin Kabulin. Näkyvin tulos sodasta oli Osama bin Ladenin surmaaminen 2.5.2011. Sotatoimissa oli kuollut yli 800.000 ihmistä ja 38 miljoonaa oli joutunut pakolaisiksi.

Afganistanin sota opettaa, että koston kierre pitäisi kaikkialla pystyä ehkäisemään tai hillitsemään. Sotilaat eivät tässä ole parhaita asiantuntijoita. Terrorismi ei lopu sotimalla eikä terrorismin vastaista sotaa voi voittaa.