IHMISEN ÄÄNI

Mika Waltari (1908-1979) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kirjailija. Waltari oli suosittu, monipuolinen ja tuottelias. Hänen laaja tuotantonsa käsittää lähes kaikki kirjallisuuden lajit. Waltarilla oli laajat historialliset tiedot, terävä ihmistuntemus ja taiturimainen kirjoitustyyli.

Mika Waltari oli varhaiskypsä ja aikaansa edellä. Niinpä kustantaja sensuroi hänen 19-vuotiaana kirjoittamaansa läpimurtoteosta Suuri illusioni liian eroottisena. Waltari saavutti maailmanmaineen toisen maailmansodan aikana kirjoittamallaan teoksella Sinuhe egyptiläinen, mikä on käännetty yli 30 kielelle.

Waltari on korostanut länsimaisen sivistyksen korkeimpana perinteenä sitä, että ihminen itsessään on arvo eikä välikappale. Ihminen syntyy maailmaan itseään varten itsensä toteuttamiseksi. Ihmisen pitäisi koko elämänsä ajan jatkuvasti kehittyä, muuttua ja olla valmis omaksumaan uusia mielipiteitä.

Waltarin mukaan jokainen meistä on rengas suunnattomassa ketjussa, joka ulottuu hämärästä menneisyydestä tulevaisuuteen. Viimeisessä kirjassaan Ihmisen ääni (1978) Mika Waltari toivoo, että onnistuisi "herättämään nuoret aivot ajattelemaan ja hehkumaan uuden maailman luomiseksi ilman sotia, aseita ja väkivaltaa".

AJATUSKOE: JOS ...

Vuonna 2022 maailman väkiluku ylitti 8 miljardin rajapyykin. Asiantuntijafoorumi Rooman klubin tuoreen mallinnuksen mukaan käännekohta tulee vuonna 2050, jolloin ihmisiä on 8,6 miljardia.

Runsaat sata vuotta sitten vuonna 1900 maailman väkiluku oli vain 1,6 miljardia. Kasvuvauhti on ollut valtava, mutta on kuitenkin hiipumassa lukuun ottamatta köyhintä Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa. Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän 2030-luvulla laskuun.

Keskiajan lopulle saakka maapallon väestö pysyi pienenä, koska ihmisiä kuoli yhtä paljon kuin syntyi. Sairauksia vastaan kehitetyt rokotteet ja lääkkeet alkoivat 1700-luvulta lähtien vähentää kuolleisuutta ja lisätä keskimääräistä elinikää. Naisten aseman parantumisella ja ehkäisyllä on viime vuosikymmeninä ollut valtava vaikutus.

Maailmassa on monia ratkaisemattomia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, ympäristötuhot, kulkutaudit, sodat, nälänhädät ja köyhyys. Mikään näistä ei ole sellainen, mikä ei helpottuisi, jos ihmisiä olisi vähemmän. Lyhyellä aikavälillä väestön väheneminen aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Nämä eivät kuitenkaan ole yhtä vaikeasti hallittavissa.

Jos koko maailma siirtyisi Kiinassa vuonna 1980 käyttöön otettuun yhden lapsen politiikkaan, ihmisiä olisi sadan vuoden päästä 1,6 miljardia niin kuin vuonna 1900. Jos emme lisääntyisi ollenkaan, hiukan yli sadassa vuodessa lukumäärämme laskisi nollaan.

Tiedot perustuvat ympäristöjournalisti ja bestseller-kirjailija Alan Weismanin kirjaan Maailma täynnä meitä, Viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi? (2014) ja on päivitetty syksyn 2023 tilanteeseen.

AJATTELEMINEN KANNATTAA

Jokainen teko alkaa ajatuksesta - parempaa ajattelua seuraa hyvä elämä! Ajattelun parantaminen vaatii pohdiskelua ja häiriötöntä aikaa. Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja filosofi, FT Lauri Järvilehto on julkaissut tammikuussa 2023 käytännönläheisen opaskirjan Mestariajattelijan työkalut.

Jos haluaa vaikuttaa, ajatus täytyy kertoa muille. Jos ajatus on vaikea ymmärtää, se täytyy muotoilla kirjallisesti. Yhdessä ajatteleminen auttaa rikastuttamaan ajattelua ja rakentamaan siltaa samanmielisten ja erimielisten kanssa.

Kreikkalainen filosofi Aristoteles (384-322 eKr.) oli tieteellisen ajattelun ja loogisen päättelyn uranuurtaja. Hän kehitti järkeen perustuvan deduktiivisen päättelyn. Aristoteleen päättely ei hyväksy virheitä. Totta olevista lähtökohdista seuraa aina totta oleva johtopäätös.

Jos maailma tuntuu hullulta, ahdistusta voi filosofian professori William B. Irvinen mukaan helpottaa jakamalla ajatukset kolmeen osaa: 1. Mihin en voi vaikuttaa. 2. Mihin voin vaikuttaa. 3. Mitä voin hallita. Keskittymällä kahteen viimeksi mainittuun ajattelu kohdistuu sinne, missä sillä on vaikutusta.

VALLAN VÄÄRINKÄYTTÄMINEN

Valtiotieteen lisensiaatti, tietokirjailija Ari Turusen Pentinkulman päivillä Urjalassa 4.8.2023 pitämän esitelmän mukaan ihmiset voidaan jakaa kahteen kategoriaan: niihin, jotka haluavat elää omaa elämäänsä, ja niihin, jotka haluavat puuttua siihen, miten muut elävät.

Jälkimmäisiä Turunen kutsuu autoritaareiksi. He ovat samanlaisia taustasta, uskonnosta tai kasvuympäristöstä riippumatta. Heidän käyttäytymisensä on epänormaalia, toisinaan jopa naurettavaa. Heitä ei ole paljon, mutta he ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolle.

Jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa törmännyt autoritaariin. Heitä on työpaikan pomoista julkishallintoon, politiikkaan ja valtion johtajiin. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa he ovat, sitä enemmän he voivat aiheuttaa vahinkoa muille.

Eräitä 1900-luvun tunnetuimpia diktaattoreita. Ylärivissä Josif Stalin, Neuvostoliitto ja Adolf Hitler, natsi-Saksa.
Alarivissä Mao Zedong, Kiinan kansantasavalta, Benito Mussolini, Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea.

Kysymys on vallasta ja sen käyttämisestä. Autoritaarit innostuvat vallasta sen itsensä vuoksi. Autoritaariset johtajat ajattelevat olevansa lain yläpuolella ja voivansa näin päättää, mitkä lait koskevat heitä ja mitkä eivät. He ajattelevat, että lakien noudattamista tärkeämpää on varmistaa, ettei jää kiinni. Valtion johtajina he pyrkivät muuttamaan lakeja mieleisikseen.

Kirjassaan Teette niin kuin minä sanon (2022) Ari Turunen esittelee suuren määrän autoritaarisia diktaattoreita Josif Stalinista Vladimir Putiniin. Vallan menetys alkaa symboloida näille kavereille kuolemaa. Ajan kuluessa he alkavat yhä enemmän omistautua tavoitteilleen, jotka haluavat epätoivoisesti saavuttaa. 

KANSAINLIITTO, SUOMI JA AHVENANMAA

Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa. Perustajina oli 42 valtiota ja sen päämaja tuli Sveitsin Geneveen lähelle Ranskan rajaa. Vuonna 1920 Suomi liittyi Kansainliittoon, koska jäsenyyden toivottiin vahvistavan Suomen kansainvälistä asemaa Neuvostoliittoa vastaan.

Vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaasta hyväksymällä sen liittämisen Suomeen. Joulukuussa 1939 Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen ja erotti sen jäsenyydestään.

Kansainliitto yritti luoda uudenlaisen maailman. Vaikka Kansainliitto ei onnistunut estämään toista maailmansotaa, se onnistui tekemään useita pienempiä päätöksiä ja rauhansopimuksia. Se toimi myös tärkeänä esikuvana toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 perustetulle uudelle kansainväliselle järjestölle Yhdistyneille kansakunnille (YK).

Helsingin yliopiston yleisen historian professori, FT, VTM Heikki Mikkeli on julkaissut perinpohjaisen historiikin tästä ensimmäisestä maailmanlaajuisesta järjestöstä nimellä Geneven henki, Kansainliiton historia (2023).

UKRAINAN AUTTAMINEN

Venäjä on hyökkäämällä Ukrainaan aiheuttanut suurimman geopoliittisen ja humanitaarisen kriisin sitten toisen maailmansodan. Sen vuoksi Euroopan unionin ja Naton jäsenmaat ovat auttaneet hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa ennen näkemättömän paljon sotilaallisesti ja taloudellisesti.

Apuaan ovat antaneet myös lukuisat kansalaisjärjestöt ja yksityiset ihmiset. Lempäälän reserviläiset järjestivät 15.6.2023 esitelmätilaisuuden, missä lionsklubien LC Aura Sisu ja LC Karinainen Kyrö edustajat kertoivat pakettiautoilla tekemistään ruoka- ja vaatekuljetuksista Ukrainaan.

LC Lempäälä on osallistunut kolmentoista lionsmaan yhteistyöhön, missä Ukrainan kouluille, päiväkodeille ja orpokodeille on toimitettu yli 2.200 valoa ja lämpöä tuottavaa generaattoria. LC Lempäälä on osallistunut myös LC Sotkamon ideoimaan keräykseen, missä ukrainalaisperheille on toimitettu noin 200 puilla lämmitettävää ruoan valmistukseen soveltuvaa kamiinaa.

LC Lempäälä on avustanut ukrainalaisten lasten kesäleiriä Tampereella ja lahjoittanut ukrainalaisten auttamiseen tuhansia euroja. Suomalaiset lionsklubit ovat auttaneet ukrainalaisia monin tavoin, kuten lahjoittamalla lapsille värityskirjoja, värikyniä ja teroittimia sekä sotilaille juoksuhautakynttilöitä.

VUODEN 1918 SOTA JA RAUHA

Vuoden 1918 sotaa Suomessa on kutsuttu monella nimellä: vapaussota, sisällissota, kansalaissota, veljessota, luokkasota ja kapina. Erot johtuvat siitä, kenen ja minkä osapuolen näkökulmasta asiaa katsotaan. Jokaisella nimityksellä on perustelunsa. 

Vähän ennen sodan syttymistä 6.12.1917 eduskunta oli julistanut Suomen itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistus oli kuitenkin pelkkä muodollisuus, koska Suomessa oli noin 73.000 venäläistä sotilasta. Suomella ei ollut omaa poliisia, armeijaa eikä rajojen vartiointia. Suomessa vallitsi turvattomuus ja terrori, mielivalta ja väkivalta.

Sotatapahtumat alkoivat Helsingissä 27.1.1918 ja Etelä-Pohjanmaalla 28.1.1918 ja painottuivat Etelä-Suomeen. Vapaussodan päättymistä ja kapinan kukistamista juhlittiin  16.5.1918 paraatilla Helsingissä. Venäläinen sotaväki oli saatu karkotettua maasta ja kapinalliset olivat antautuneet. Vasta silloin Suomi oli sekä muodollisesti että tosiasiassa itsenäinen valtio.

Suomen itärajasta oli kuitenkin epäselvyyttä. Vasta 14.10.1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat vapaussodan virallisesti päättäneen ja Suomen itärajan määrittelevän rauhansopimuksen Tartossa.

Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen esitelmöi aiheesta Vapaussodan ja Itsenäisyyden Lempäälän Seudun Perinneyhdistyksen tilaisuudessa 18.4.2023.