torstai 1. lokakuuta 2020

NUORTEN KANSAINVÄLINEN RAUHANJULISTEKILPAILU

Lionsklubien kansainvälinen järjestö Lions Clubs International on järjestänyt rauhanjulistekilpailuja 11 - 13 vuotiaille koululaisille yli kolmekymmentä vuotta kaikkialla maailmassa. Kilpailuihin on osallistunut yhteensä 600.000 lasta jokaisesta maailmankolkasta, kaikista kulttuureista ja 65 eri maasta.   

Taide tarjoaa vaikeissakin oloissa ihmisille keinon ilmaista tunteitaan, toiveitaan ja tulevaisuuden unelmiaan. Ujot lapset voivat tätä kautta saada itseluottamusta, koska he pääsevät ilmaisemaan mielikuviaan asiasta, jolla voi olla vaikutusta heidän elämäänsä.


Tämän vuoden pääpalkinnon voitti Kiinan Xi`anista oleva 13-vuotias Zhuo Zhang. Hän kuvasi työssään värikkään rauhanlähettilään, jolla on selässään kansallislipuista tehty selkäreppu. Liput edustavat eri maiden ihmisiä menossa yhdessä eteenpäin. Valoa säteilevä rauhan kävelykeppi tuo voimaa kaikille ihmisille ympäri maailman.

Lions Club Lempäälän Rauhalliset-ryhmän blogitekstejä on kuvitettu suomalaisten nuorten eri vuosina rauhanjulistekilpailua varten tekemillä töillä.


ALVAR AALTO, MONUMENTTI JA IHMINEN

 Alvar Aalto syntyi vuonna 1898 ja kuoli vuonna 1976 ollessaan menossa töihin 78-vuotiaana. Aalto oli arkkitehti, muotoilija ja akateemikko sekä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu mestari. Aalto oli saanut tuotantoonsa vaikutteita suomalaisesta luonnosta ja perinteestä sekä arkkitehtuurin tuhansia vuosia vanhasta historiasta.

Alvar Aalto on suunnitellut lukuisia rakennuksia Suomeen, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Suomessa Aallon suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Seinäjoen Lakeuden risti 1962, Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1965 ja Finlandia-talo 1975.


Lakeuden risti

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen auditorio
Finlandia-talo

Alvar Aallon mukaan on nimetty myös Aalto-yliopisto, joka aloitti toimintansa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.

Alvar Aallosta ja hänen kahdesta vaimostaan tehty dokumenttielokuva sai ensi-iltansa syyskuussa 2020. Elokuvasta voi nähdä, että Aallolla oli myös inhimillinen puolensa. Aallon mukaan muotojen taiteessa tulee olla sellaisia, että katsoja itse voi antaa sille sisällön ja sitä kautta se välittää katsojalle tunnearvon.


tiistai 1. syyskuuta 2020

KUN INSINÖÖRIJÄRKI EI RIITÄ

Sosiaalisessa mediassa esiintyy monenlaisia "asiantuntijoita", jotka perustelevat mielipiteitään esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai koronaviruksen käyttäytymisestä insinöörijärjellä.

Suomen Kuvalehden numerossa 11/2020 filosofian tohtori Tiina Raevaara kuvaa insinöörijärkeä universaaliksi matemaattiseksi ja analyyttiseksi ajattelutavaksi, missä käsiteltävä aihe on pilkottavissa luvuiksi ja taulukoiksi, joissa pyritään löytämään todennäköisyyksiä ja vertailtavia suureita.

Lions-rauhanjulistekilpailun kuva. Tekijä Jenny-Stina Saarikko 12 v.


Insinöörijärjellä perustelu ohittaa kuitenkin todelliset asiantuntijat. Analyyttinen ja looginen ajattelu eivät ole insinöörien yksinoikeutta. Ilmastonmuutosta ja lääketieteellisiä kysymyksiä tutkivat näiden alojen asiantuntijat, joiden tutkimustuloksista on olemassa yksityiskohtaista tutkimustietoa.

Sosiaalinen media voi tarjota maallikoille perusteetonta ja petollista itseluottamuksen tunnetta. Vai vaivaako insinöörikoulutusta jonkinlainen kokonaisuuden tajun puute?

Tekniikan historiasta väitelleet tohtorit Tiina Männistö-Funk ja Saara Matala kirjoittavat Tekniikan Waiheita-lehden maaliskuun numerossa tarpeesta saada tekninen, luonnontieteellinen ja humanistinen tieto kohtaamaan:

"Teknologia on kasvava osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskuntien ytimessä eivät ole koneet vaan ihmiset. Siksi myös ongelmat ja ratkaisut ovat usein monimutkaisia. Ilmastonmuutoksen kaltaiset erittäin monimutkaiset ongelmat vaativat kykyä käsittää tekniikan moninaisia kytkentöjä ihmistoimintaan sekä arvioida yhteiskunnan ja tekniikan vuorovaikutusta."

Kirjoittajan molemmat lapset ovat diplomi-insinöörejä ja toisen aviopuolisokin on diplomi-insinööri. 

LEMPÄÄLÄN SUURMIES VÄINÖ HAVAS

Väinö (Wäinö) Havas syntyi vuonna 1898 kansakoulunopettajaperheeseen Lempäälässä ja kuoli 21.8.1941 jatkosodassa 43-vuotiaana vapaaehtoisena komppanianpäällikkönä Suojärvellä. Hän oli Suomen ainoa sodassa kaatunut kansanedustaja.

Väinö Havas

Kivijärven hautausmaa. Kuva: Markku Leino 30.7.2020

              























Väinö Havas osallistui velvollisuudentunnosta vapaaehtoisena viiteen sotaan. Vuonna 1917 hän oli nuorena ylioppilaana perustamassa Lempäälän suojeluskuntaa ja osallistui Lempäälässä ja Viipurissa vuoden 1918 taisteluihin. Lisäksi Havas oli vapaaehtoisena heimosodissa Virossa ja Itä-Karjalan Aunuksessa sekä Suomen talvi- ja jatkosodassa.

Väinö Havas vihittiin papiksi vuonna 1921 ja oli kuollessaan Kivijärven kirkkoherra. Havas oli vuosina 1931 ja 1937 presidentin valitsijamies ja valittiin eduskuntaan 1939. Havas kirjoitti useita hengellisiä ja isänmaallisia kirjoja ja runoja. Sotilasarvoltaan Havas oli reservin kapteeni. Hänellä oli kymmenen lasta.

Väinö Havas oli suuri idealisti, joka halusi yhdistää koko kansan samojen lippujen alle. Vuoden 1918 sodan aikana Havas pettyi katkerasti niin punaisiin kuin valkoisiin. Suomen talvisodan uhatessa Havas teki eräässä kirjoituksessaan tiliä vuoden 1918 tapahtumista seuraavaan tapaan:

Vuonna 1918 tehtiin rikos, jota me monet porvarit olemme nämä kaksikymmentä vuotta häveten ja katuen muistelleet. Tarkoitan kevään ja kesän 1918 vankileirejä. Niitä perustettaessa tiedettiin, ettei leipä lähestulkoonkaan riitä edes vapaina oleville.

Seurauksena oli, että tuhansia Suomen miehiä kidutettiin nälkään. Se oli synti. Me tunnustamme sen ja pyydämme Jumalan ja kansamme kasvojen edessä anteeksi. Mekin, jotka jo silloin asioiden tapahtuessa panimme hiljaisia vastalauseitamme, pyydämme anteeksi arkuuttamme.

maanantai 31. elokuuta 2020

VASTAKKAINASETTELU

 

Vastakkainasettelu ihmetyttää nykyisissä sivistyneissä yhteiskunnissa. Onko tarpeellista asettaa eri tahot vastakkain, usein jopa keinotekoisesti? Vaatiiko äänten ja suosion kalastelu näin provokatiivista kielenkäyttöä ja argumentointia? Usein sekoittuu tahallisesti tai tahattomasti totuus ja valhe. Joskus tuntuu kuin olisimme sodassa.

Vastakkainasetteluissa on usein ollut: maalaiset ja kaupunkilaiset, korkeakoulutetut ja vähemmän koulutetut, vasemmisto ja oikeisto. Viimeaikana tehtaiden sulkemisten, yritysten lomautusten ja työpaikkojen vähentymisen myötä vastakkain on asetettu työntekijät ja yritykset eli työllistäjät.

Yritykset ovat sopeuttaneet toimijaan varmistaakseen olemassaolonsa tai kilpailukykynsä. Työttömäksi jäävien kapean sektorin osaajien tilanne ei hyvältä näytä. Yritysten, kuntien, valtion ja työmarkkinaosapuolien pitää pohtia kuinka tässä tilanteessa eteenpäin? Keskusteluissa on lähdetty syyttelylinjalle, joissa on moitittu yrityksiä toimintatavoistaan. Moitittu sellaisissakin tapauksissa, kun yritys on luonut vaurauden koko talousalueelle yli 60 vuodeksi. Jossakin vaiheessa vain tuotteen elinkaari ja/tai tuotantolaitos tulevat tiensä päähän. Näin kävi esimerkiksi kolmen piipun Viialassa, jossa lakkautusten jälkeen aloitettiin tyhjältä pöydältä. Pitää muistaa, että julkishallinto ei voi työllistää määräänsä enempää, sillä ainoat nettoveroeurot tulevat yritysten kautta.

Työmarkkinaneuvotteluissa on usein kärjistetty ulkopuolelta yritysten työilmapiriä. Yrityksissä itsessään puhutaan meidän firmasta ja on hyvä Me-henki. Joskus on tunne, että johtaako Suomi Oy:tä demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus vai jokin muu? Näkemyseroista pitää pystyä neuvottelemaan ja päästä lopputulokseen, mikä on kaikkia osapuolia tyydyttävä hyvin pitkällä aikajanalla.

Suomen tulisi olla maa, mihin yritykset eli työllistäjät haluavat investoida. Kalliissa maassamme valtion työllistäjäystävällisyys, työrauha ja ammattiosaajat luovat viitekehityksen mihin työllistäjät haluavat tulla.

 

 

sunnuntai 30. elokuuta 2020

LYHENNETTY TYÖAIKA


Ihminen kokee rauhan mielenrauhana. Mielenrauhaa voi häiritä nykyinen runsas markkinointi. Kaikkea mahdollista on saatavilla. Kysymys kuuluu: Tarvitsenko? Onko minulla jo nyt tarpeeksi? Voi palata ajatuksissa vaikkapa 50 vuotta taaksepäin ja miettiä mitä oli Heikillä ja Kaijalla. Heillä saattoi olla onnellisuus.

Nyt on esitetty työviikon lyhentämistä 30 tuntiin. On yksi asia lisää, minkä jopa pääministeri on tuonut ostoslistalle. Toive tai tavoite työajan lyhentämisestä 25 %:lla aiheuttaa monissa henkistä levottomuutta. Miksi tehdä 40 tuntia, kun pääministerikin eli Suomi Oy:n toimitusjohtaja sanoi, että lyhyempi riittää.

Työajan lyhentäminen on useimmilla aloilla mahdotonta. Ammattitaitoisista ja halukkaista tekijöistä on pula. Elämme avoimessa yhteiskunnassa ( ei suljetussa taloudessa ), missä tavaroita ja palveluita tuodaan ja viedään. Kuluttaja äänestää lompakollaan.

Nyt korona-aikana on hyvä laittaa tarpeet ja toiveet tärkeysjärjestykseen. Mikä on oikeasti välttämätöntä? Tehdään jokainen töitä ja opiskellaan edellytystemme mukaisesti. Noudatetaan koronan varotoimenpiteitä. Tehdään joka päivä ilmastoteko. Pidetään toisistamme huolta.

Soudetaan kaikki yhteistä kirkkovenettämme, missä yksi saa pitää perää yhteisesti sovittuun suuntaan!

 

 

tiistai 4. elokuuta 2020

LOTTA SVÄRD

Naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestö Lotta Svärd perustettiin virallisesti vuonna 1921. Samana vuonna suunniteltiin lottamerkki, missä on neljä heraldista ruusua ja hakaristi, ikivanha auringon ja hyvän onnen symboli.

Nimensä järjestö sai kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, missä Lotta Svärd-niminen nainen seurasi miestään Suomen sotaan 1808 - 1809.



Seinäjoen lottamuseo Alvar Aallon suunnittelemassa talossa. Kuva: Markku Leino 31.7.2020.

Viime sotien aikana lotat hoitivat mm. lääkintä-, viestintä- ja toimistotehtäviä sekä vastasivat armeijan ruokahuollosta. Lotat leipoivat joka päivä 100.000 kiloa leipää rintamalle kuljetettavaksi. Lotat vapauttivat talvisodassa 1939 - 1940 yhden divisioonan ja jatkosodassa 1941 - 1944 kaksi divisioonaa miehiä taistelutehtäviin.

Vuonna 1944 Lotta Svärd-järjestössä oli yli 240.000 jäsentä. Noin 90.000 lottaa oli sotarintamalla. Tämän vuoksi monen äiti - kuten itselläni, isoäiti tai muu sukulainen on ollut lottana. Sodissa 1939 - 1944 menehtyi noin 300 lottaa.

Pikkulotilla oli oma järjestönsä, mihin saivat liittyä 7 - 17 vuotiaat tytöt vanhempien luvalla. Se oli isänmaallinen nuorisojärjestö, joka kasvatti jäseniään aikuislottien palvelutehtäviin. Vuonna 1944 Lotta-Svärd järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella.