keskiviikko 1. joulukuuta 2021

LUOTTAMUS

Luottamus tai sen puuttuminen näkyy ihmisten välisissä suhteissa. Luottamus kohdistuu pääasiassa tulevaisuuteen. Avoimuutta ja rehellisyyttä taas tarvitaan puhuttaessa nykyisistä tai menneistä asioista. Ilman niitä ei ole totuutta.

Lait laajentavat luottamuksen koko yhteiskuntaan. Lait ovat ihmisten säätämiä ja perustuvat yhteisiin arvoihin. Lait pitävät yllä järjestystä ja estävät sekasortoa (anarkiaa). Ne pitävät koossa yhteiskuntia ja valtioita.

Ihminen tuntee luottavaisen suhtautumisen muihin arvokkaaksi. Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta. Luottavainen suhde tuo taloudellista hyötyä. Se tekee yhteistoiminnan miellyttäväksi ja vahvistaa yhteisiä käyttäytymissääntöjä. Luottamus tuo turvallisuutta ja rauhaa.

maanantai 1. marraskuuta 2021

TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA

Tämänvuotinen Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin 8.10.2021 kahdelle sananvapauden puolesta työskentelevälle toimittajalle, filippiiniläiselle Maria Ressalle ja venäläiselle Dmitri Muratoville. Palkinnon perustelujen mukaan he ovat suojelleet ilmaisunvapautta, mikä on demokratian ja kestävän rauhan edellytys.

Maria Ressa, 58, on Filippiinien ensimmäisiä tutkivia toimittajia ja itsenäisen Rappler-uutissivuston perustaja ja toimitusjohtaja. Ressa on keskittänyt kriittisen huomionsa Filippiinien presidentti Rodrigo Duterten hallinnon kiistanalaiseen, murhanhimoiseen huumeiden vastaiseen kampanjaan.


Ressa ja Rappler ovat seuranneet, kuinka sosiaalista mediaa käytetään valeuutisten levittämiseen, poliittisten vastustajien häirintään ja julkisen keskustelun vääristämiseen. Maailma ilman faktoja tarkoittaa maailmaa ilman totuutta ja luottamusta.

Dmitri Muratov, 59, on riippumattoman oppositiolehti Novaja Gazetan päätoimittaja, jolla on kriittinen asenne valtaa kohtaan. Lehti on paljastanut venäläisessä yhteiskunnassa piilevää korruptiota, väkivaltaa ja poliittista vilppiä. Lehti on perustettu vuonna 1993, minkä jälkeen kuusi lehden toimittajaa on murhattu.

Surmista ja uhkauksista huolimatta päätoimittaja Muratov on kieltäytynyt hylkäämästä lehtensä riippumatonta toimintatapaa. Muratov omisti palkintonsa Novaja Gazetalle ja toimittajille, jotka ovat kuolleet puolustaessaan ihmisten oikeutta sananvapauteen.

Onnitellessaan palkinnon saajia YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehotti tunnustamaan toimittajien tärkeän roolin ja tukemaan kaikilla tasoilla vapaata, riippumatonta ja monipuolista mediaa.

lauantai 30. lokakuuta 2021

ILMASTONMUUTOS

Minua ja sinua, meitä jokaista maapallolla uhkaa ilmakehän lämpeneminen ja sitä myöden hyvin ikäviä ja arvaamattomia ongelmia. Ilmastomuutos on tiedossa ja monella tavalla tieteellisesti todistettu. Ei muuta kun ruvetaan töihin ja torjutaan tulevat ongelmat.

Torjunta ei ole kovin yksinkertaista. Ilmastonmuutoksen torjunta saa aikaan monille ihmisille muutosvastarinnan. Suurin ongelma ilmastonmuutoksen torjunnassa onkin ihmisen korvien välissä. Omaa käytöstä pitäisi muuttaa.  Ilmakehän lämpeneminen torjutaan erilaisilla väitteillä. On helppo olla levollisin mielin ja toimia kuten ennenkin. Mistään ei haluttaisi luopua. Epävarmuuden sietäminenhän ei ole luomakunnan kruunun vahvin ominaisuus. Halutaan elää niin kuin on aina eletty. Halutaan helpompaa ja mukavampaa. Saavutetuista eduista ei olla valmiita tinkimään.

Ilmakehän lämpeneminen on politisoitu. On poliitikkoja, jotka haluavat lisätä kannatustaan hyödyntämällä ihmisten muutosvastarintaa ja mukavuuden halua. Ilmastonmuutoksen torjunta leimataan viherpipertäjien höpö höpö touhuksi ja on synnytetty vastakkainasettelu. Tässä asetelmassa eivät myöskään vallassa olevat uskalla tehdä riittäviä päätöksiä. Eduskuntavaalit ovat neljän vuoden välein.

Keinot lämpenemisen torjuntaan ovat hyvin yksinkertaiset. Vähennetään kulutusta ja lisätään hiilidioksidin sitoutumista kasvikuntaan. Jokainen kansalainen voi vähentää kulutustaan. Hiilidioksidin sitoutumisessa on maa- ja metsätalous avainasemassa.

Vuonna 1975 oli maanviljelyskemian ja fysiikan suullinen tentti Helsingin yliopiston viidennessä kerroksessa. Oli öljykriisi. Professorin ensimmäinen kysymys opiskelijoille oli: ”Ketkä tulivat hissillä?”.  ”Olkaa hyvä ja tulkaa uudestaan kahden viikon kuluttua ja portaita pitkin!”.

Tullaan uudestaan!

 

perjantai 1. lokakuuta 2021

TERRORI-ISKUT OVAT KIIHDYTTÄNEET TEKNISTÄ KEHITYSTÄ

Internet ja sosiaalinen media eivät olisi kehittyneet näin pitkälle ilman vuoden 2001 terrori-iskuja New Yorkissa. Yhdysvalloissa säädettiin laki viranomaisten tiedonsaannin parantamisesta, jotta vastaavanlaiset iskut voitaisiin estää. Yksilönvapaudesta tingittiin turvallisuuden takia.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen liittovaltio ryhtyi panostamaan voimakkaasti uusiin teknologioihin. Kehitettiin teknologiaa, mikä pystyy tunnistamaan ihmisten kasvoja. Älypuhelin on kaikkien aikojen kehittynein vakoilulaite.

Internettiin antamiemme tietojen kaupallinen hyödyntäminen on räjähtänyt. Ihmisten suuttunut tunnetila antaa parhaan kaupallisen tuloksen. Siksi algoritmit suosivat kärjistyksiä ja lisäävät vastakkainasettelua.

Tieto jakautuu entistä epätasaisemmin. Kilpailu tiedosta kiristää suurvaltojen ja maailman mahtavimpien yritysten suhteita. Kaikki haluavat tietoa saadakseen enemmän rahaa ja valtaa. Tiedolla voidaan hallita ihmisiä ja yhteiskuntia kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.



tiistai 14. syyskuuta 2021

KOSTON KIERRE

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 oli ikimuistoinen sukupolvikokemus niille arviolta kahdelle miljardille ihmiselle, jotka näkivät televisiosta maailman tuhoisimman terrori-iskun New Yorkissa. Itse muistan ensimmäiset uutiset autoradiosta ja myöhemmin televisiosta.

Terroristijärjestö al-Qaidan ääri-islamistit olivat kaapanneet neljä amerikkalaista matkustajakonetta. Kahdella he törmäsivät World Trade Centerin kahteen pilvenpiirtäjään New Yorkissa ja yhdellä Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagonissa. Kaikkiaan 2.996 ihmistä kuoli ja noin 25.000 sai vammoja. 

Lokakuun 7. päivänä 2001 Yhdysvaltain ja Britannian ilmavoimat aloittivat terrorismin vastaisen sodan iskemällä islamilaisen ääriliike Talibanin hallitsemaan Afganistaniin. Perusteena oli Afganistanin kieltäytyminen luovuttamasta Yhdysvalloille al-Qaidan terrori-iskut suunnitellutta johtajaa Osama bin Ladenia. Myöhemmin Yhdysvallat liittolaisineen lähetti Afganistaniin yli 100.000 sotilasta. Suomikin oli mukana vuodesta 2002 alkaen.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elokuussa 2021 viimeiset amerikkalaisjoukot poistuivat Afganistanista. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat poistuneet maasta jo kesäkuussa. Elokuun 15. päivänä 2021 Taliban miehitti taas Afganistanin pääkaupungin Kabulin. Näkyvin tulos sodasta oli Osama bin Ladenin surmaaminen 2.5.2011. Sotatoimissa oli kuollut yli 800.000 ihmistä ja 38 miljoonaa oli joutunut pakolaisiksi.

Afganistanin sota opettaa, että koston kierre pitäisi kaikkialla pystyä ehkäisemään tai hillitsemään. Sotilaat eivät tässä ole parhaita asiantuntijoita. Terrorismi ei lopu sotimalla eikä terrorismin vastaista sotaa voi voittaa.

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautui Mikkelissä 4.6.2021. Se kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Keskus sijaitsee vanhalla keskuskansakoululla, joka toimi sotien aikana Suomen armeijan päämajana. Samassa rakennuksessa on myös 1970-luvun alussa perustettu Päämajamuseo.

Keskuksen toiminta muodostuu näyttelyistä, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta ja viimeisintä teknologiaa. Sen tarkoituksena on auttaa kävijöitä pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä.

Sodan ja rauhan keskus vaalii sotiemme perinnettä ja veteraanityön henkeä: että se yhteishenki, joka sotien myötä Suomeen syntyi, heijastuisi myös tuleville sukupolville. On tärkeää, että ihmiset oppisivat ajattelemaan näitä tapahtumia ikään kuin suhteessa omaan elämäänsä: mitä sen ajan sankaruus niin rintamalla kuin kotirintamalla merkitsi ja oppimaan siitä ratkaisuja nykymaailmaan ja itselleen.

perjantai 27. elokuuta 2021

MÄREHTIMINEN VOI TEHDÄ ONNELLISEKSI

Ihmettelin lapsena, miksi navetassa makaavien lehmien suu kävi koko ajan, vaikka niillä ei näyttänyt aina olevan mitään syötävää. Sittemmin opin, että pureskellessaan saman ruuan kahteen kertaan lehmät saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Märehtiminen kertoo lehmän hyvinvoinnista.

Ihmiset eivät märehdi ravintoaan, mutta joillakin ihmisillä on tapana märehtiä erilaisia asioita. Psykologit ajattelevat, että asioiden märehtimiselle kannattaisi asettaa rajat. Jos ajankohtaisiin ongelmiin hakee ratkaisua pohdiskelemalla, se voi olla hyödyllistä. Jos kuitenkin murehtii asioiden tilaa, joille ei voi mitään, tuntee itsensä vain huonoksi ihmiseksi.

Antiikin filosofit antoivat hyvän neuvon: pitää oppia erottamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja ne, joihin ei voi vaikuttaa. Ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kannattaa jättää märehtimättä. Myös oman elämäntilanteen vertailu muihin kannattaisi lopettaa.

Tällainen elämänasenne vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia onnellisuudesta riippuu ihmisen asenteista, näkökulmista ja suhtautumisesta asioihin.

Kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa Suomea edustaa 12-vuotias Aava Arasola Helsingin Herttoniemenrannan ala-asteelta. Hänen työnsä nimenä on  "Rauha on väkivallan vastakohta, rauha on erilaisuuden hyväksymistä ja rauha on turvallisuuden tuntemista".