VALLAN VÄÄRINKÄYTTÄMINEN

Valtiotieteen lisensiaatti, tietokirjailija Ari Turusen Pentinkulman päivillä Urjalassa 4.8.2023 pitämän esitelmän mukaan ihmiset voidaan jakaa kahteen kategoriaan: niihin, jotka haluavat elää omaa elämäänsä, ja niihin, jotka haluavat puuttua siihen, miten muut elävät.

Jälkimmäisiä Turunen kutsuu autoritaareiksi. He ovat samanlaisia taustasta, uskonnosta tai kasvuympäristöstä riippumatta. Heidän käyttäytymisensä on epänormaalia, toisinaan jopa naurettavaa. Heitä ei ole paljon, mutta he ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolle.

Jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa törmännyt autoritaariin. Heitä on työpaikan pomoista julkishallintoon, politiikkaan ja valtion johtajiin. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa he ovat, sitä enemmän he voivat aiheuttaa vahinkoa muille.

Eräitä 1900-luvun tunnetuimpia diktaattoreita. Ylärivissä Josif Stalin, Neuvostoliitto ja Adolf Hitler, natsi-Saksa.
Alarivissä Mao Zedong, Kiinan kansantasavalta, Benito Mussolini, Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea.

Kysymys on vallasta ja sen käyttämisestä. Autoritaarit innostuvat vallasta sen itsensä vuoksi. Autoritaariset johtajat ajattelevat olevansa lain yläpuolella ja voivansa näin päättää, mitkä lait koskevat heitä ja mitkä eivät. He ajattelevat, että lakien noudattamista tärkeämpää on varmistaa, ettei jää kiinni. Valtion johtajina he pyrkivät muuttamaan lakeja mieleisikseen.

Kirjassaan Teette niin kuin minä sanon (2022) Ari Turunen esittelee suuren määrän autoritaarisia diktaattoreita Josif Stalinista Vladimir Putiniin. Vallan menetys alkaa symboloida näille kavereille kuolemaa. Ajan kuluessa he alkavat yhä enemmän omistautua tavoitteilleen, jotka haluavat epätoivoisesti saavuttaa. 

KANSAINLIITTO, SUOMI JA AHVENANMAA

Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa. Perustajina oli 42 valtiota ja sen päämaja tuli Sveitsin Geneveen lähelle Ranskan rajaa. Vuonna 1920 Suomi liittyi Kansainliittoon, koska jäsenyyden toivottiin vahvistavan Suomen kansainvälistä asemaa Neuvostoliittoa vastaan.

Vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaasta hyväksymällä sen liittämisen Suomeen. Joulukuussa 1939 Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen ja erotti sen jäsenyydestään.

Kansainliitto yritti luoda uudenlaisen maailman. Vaikka Kansainliitto ei onnistunut estämään toista maailmansotaa, se onnistui tekemään useita pienempiä päätöksiä ja rauhansopimuksia. Se toimi myös tärkeänä esikuvana toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 perustetulle uudelle kansainväliselle järjestölle Yhdistyneille kansakunnille (YK).

Helsingin yliopiston yleisen historian professori, FT, VTM Heikki Mikkeli on julkaissut perinpohjaisen historiikin tästä ensimmäisestä maailmanlaajuisesta järjestöstä nimellä Geneven henki, Kansainliiton historia (2023).

UKRAINAN AUTTAMINEN

Venäjä on hyökkäämällä Ukrainaan aiheuttanut suurimman geopoliittisen ja humanitaarisen kriisin sitten toisen maailmansodan. Sen vuoksi Euroopan unionin ja Naton jäsenmaat ovat auttaneet hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa ennen näkemättömän paljon sotilaallisesti ja taloudellisesti.

Apuaan ovat antaneet myös lukuisat kansalaisjärjestöt ja yksityiset ihmiset. Lempäälän reserviläiset järjestivät 15.6.2023 esitelmätilaisuuden, missä lionsklubien LC Aura Sisu ja LC Karinainen Kyrö edustajat kertoivat pakettiautoilla tekemistään ruoka- ja vaatekuljetuksista Ukrainaan.

LC Lempäälä on osallistunut kolmentoista lionsmaan yhteistyöhön, missä Ukrainan kouluille, päiväkodeille ja orpokodeille on toimitettu yli 2.200 valoa ja lämpöä tuottavaa generaattoria. LC Lempäälä on osallistunut myös LC Sotkamon ideoimaan keräykseen, missä ukrainalaisperheille on toimitettu noin 200 puilla lämmitettävää ruoan valmistukseen soveltuvaa kamiinaa.

LC Lempäälä on avustanut ukrainalaisten lasten kesäleiriä Tampereella ja lahjoittanut ukrainalaisten auttamiseen tuhansia euroja. Suomalaiset lionsklubit ovat auttaneet ukrainalaisia monin tavoin, kuten lahjoittamalla lapsille värityskirjoja, värikyniä ja teroittimia sekä sotilaille juoksuhautakynttilöitä.

VUODEN 1918 SOTA JA RAUHA

Vuoden 1918 sotaa Suomessa on kutsuttu monella nimellä: vapaussota, sisällissota, kansalaissota, veljessota, luokkasota ja kapina. Erot johtuvat siitä, kenen ja minkä osapuolen näkökulmasta asiaa katsotaan. Jokaisella nimityksellä on perustelunsa. 

Vähän ennen sodan syttymistä 6.12.1917 eduskunta oli julistanut Suomen itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistus oli kuitenkin pelkkä muodollisuus, koska Suomessa oli noin 73.000 venäläistä sotilasta. Suomella ei ollut omaa poliisia, armeijaa eikä rajojen vartiointia. Suomessa vallitsi turvattomuus ja terrori, mielivalta ja väkivalta.

Sotatapahtumat alkoivat Helsingissä 27.1.1918 ja Etelä-Pohjanmaalla 28.1.1918 ja painottuivat Etelä-Suomeen. Vapaussodan päättymistä ja kapinan kukistamista juhlittiin  16.5.1918 paraatilla Helsingissä. Venäläinen sotaväki oli saatu karkotettua maasta ja kapinalliset olivat antautuneet. Vasta silloin Suomi oli sekä muodollisesti että tosiasiassa itsenäinen valtio.

Suomen itärajasta oli kuitenkin epäselvyyttä. Vasta 14.10.1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat vapaussodan virallisesti päättäneen ja Suomen itärajan määrittelevän rauhansopimuksen Tartossa.

Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen esitelmöi aiheesta Vapaussodan ja Itsenäisyyden Lempäälän Seudun Perinneyhdistyksen tilaisuudessa 18.4.2023. 

TEKOÄLYN MYYTTI

Tekoälystä voi olla montaa mieltä. Esimerkiksi kenen tahansa käytettävissä olevaa tekoälyohjelmaa Chat GPT:tä kehutaan ja moititaan. Monet julistavat tekoälyn mullistavaa voimaa. Toiset taas pelkäävät, että tekoäly riistäytyy ihmisten hallinnasta.

Amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä Erik J. Larson väittää vuonna 2021 julkaistussa teoksessaan The Myth of Artificial Intelligence, että kuvitelma ihmisen kaltaisesta tekoälystä on vahingollinen myytti.

Tekoälyohjelmat perustuvat induktiiviseen päättelyyn, missä suuresta määrästä yksittäisiä havaintoja muodostetaan yleinen sääntö. Näin voidaan rakentaa tehokkaita älytyökaluja yksittäisiin tarkasti määriteltyihin tehtäviin.

Amerikkalainen psykologian tohtori Daniel Goleman julkaisi vuonna 1995 teoksen Tunneäly, Emotional Intelligence. Teoksessaan Goleman esittää ihmisen menestymiselle neljä selitystä itsetuntemuksesta, motivaatiosta, empatiasta ja arvostavasta vuorovaikutuksesta.

Tekoäly ei pysty käyttäytymään mainituin tavoin, koska tekoälyllä ei ole tunneaistia eikä tietoisuutta. Ihmismieli toimii tekoälyä laajemmin. Eroa voi kutsua ihmisen sieluksi.

SUPERVOIMA EMPATIA

Empatiasta tulee ensimmäisenä mieleen toisista välittäminen, alistuminen, jopa sinisilmäisyys. Aiheesta viime vuonna väitellyt aivotutkija Katri Saarikivi ajattelee kuitenkin, että tämä ei ole oikea kuva empatiasta ihmisten sosiaalisessa elämässä. Todellisuudessa empatia on kova juttu (Tiede 3/2023).

Poliitikkojen väitellessä televisiossa keskustelusta puuttuu empatia eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Sama pätee ihmisten kiivailuun sosiaalisessa mediassa. Poliitikkojen työhön kuuluu kilpailu ja "teatteri". Tällainen voi estää oppimista ja yhteistyötä.

                              
Tiede tunnistaa kolme empatian muotoa. Yksi on kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja kuvitella hänen mielentilojaan. Toinen on tunteiden tarttuminen vieraistakin ihmisistä. Ihmisten aivot virittyvät samalle aaltopituudelle. Jos he kävelevät vierekkäin, he usein kävelevät samaa tahtia.

Kolmas empatian alue on myötätunto, minkä voimalla autamme toisiamme. Useimmat ihmiset nauttivat toisten auttamisesta. Ihmisten empatiataidoissa on eroja, mutta kaikki voivat harjoittelemalla tulla paremmiksi.

SUOMALAISET RAUHANTURVAAJAT

Rauhanturvaamisella yritetään auttaa valtioita ja muita riitojen osapuolia luomaan olosuhteet pysyvälle rauhalle. Toiminta perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 1945 mukaiseen riitojen rauhanomaiseen selvittelyyn. Suomen tultua vuonna 1955 YK:n jäseneksi ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät syksyllä 1956 Suezin kanavalle Egyptiin.

Sen jälkeen suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kymmenissä operaatiossa YK:n, EU:n ja Naton johdolla ympäri maailman. Suurimpia operaatioita on  ollut Kyproksessa, Siinailla, Golanin kukkuloilla, Libanonissa, Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa. 

Suomalaisia rauhanturvaamisen veteraaneja on yli 50.000. Tälläkin hetkellä  suomalaisia rauhanturvaajia ja sotilastarkkailijoita on useissa kohdemaissa maailmalla. Suomalaisia on kuollut rauhanturvaamisen operaatioissa 49, joista noin kolmasosa palvelutehtävissä. Muut ovat kuolleet sairauksiin tai liikenne-onnettomuuksissa ja tapaturmissa.

Syinä rauhanturvaajaksi lähtemiseen ovat olleet palkka, verovapaa auto ja seikkailunhalu - halu nähdä maailmaa. Rauhanturvaajien väliintulolla on estetty konfliktien laajeneminen ja satojentuhansien ihmisten kuolema. Oman kuoleman tai vammautumisen kohonnut riski on kuitenkin painanut mieltä.

Lions E-piirin 82-vuotias entinen lempääläinen piirikuvernööri, sotilasmestari Rauno Sulonen on palvellut rauhanturvaajana vuosina 1964-1965 Kyproksessa ja 1976-1977 Siinailla.