DEMOKRATIA EI OLE KIVEEN HAKATTU JÄRJESTELMÄ

Suomessa demokratia perustuu pian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 säädettyyn Suomen hallitusmuotoon. Muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa moderni demokratia kehittyi teorioiden ja vallankumousten kautta 1700-luvulta lähtien.

FT, Helsingin yliopiston dosentti Timo Miettinen oli 1.12.2024 Tampereen Kirjafestareilla haastateltavana uusimmasta kirjastaan Demokratian aika. Kuulijoita oli niin paljon, että istumapaikat loppuivat kesken. Jaossa olivat kirjan ensimmäisen painoksen viimeiset kappaleet.

Demokratia ei ole liberalismin, sosialismin tai nationalismin tavoin ideologia. Vuonna 1989 tapahtuneen Berliinin muurin murtumisen ja 1991 toteutuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yhdysvaltalainen Francis Fukuyama julisti kirjassaan, että historia on loppunut. Tällä hän tarkoitti sitä, että liberaali demokratia oli voittanut ideologioiden kamppailun.

Kirjailija ja toimittaja Tommi Melenderin Suomen Kuvalehdessä 19.12.2024 esittämän käsityksen mukaan liberaali demokratia ei kuitenkaan ole täyttänyt lupauksiaan kaikkien näkökulmasta. Globalisaation hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti. Finanssikapitalismi on kärjistänyt tulo- ja varallisuuseroja.

Tavalliset amerikkalaiset, joita on yli 60 prosenttia väestöstä, joutuvat paiskimaan enemmän töitä kuin 50 vuotta sitten hankkiakseen kodin, kustantaakseen lastensa opinnot ja terveydenhuoltonsa. Euroopassakin keskiluokan ja duunareiden usko siihen, että seuraava sukupolvi pärjää aina edellistä paremmin, on murentunut. Tästä aiheutuva katkeruus ja viha näkyy vaaleissa.

MORAALINEN KUNNIANHIMO

Menestyskirjailija Rutger Bregman saarnaa moraalisesta kunnianhimosta, koska ilman sitä maailma tuhoutuu. Demokratia ja oikeusvaltio eivät tule annettuina. Bregmanin kirjoja on käännetty 46 kielelle ja uusin Moraalinen kunnianhimo ilmestyi maailman ensimmäisten käännösten joukossa myös suomeksi lokakuussa 2024.

Hollannissa vuonna 1988 syntynyt Rutger Bregman on myös startupyrittäjä, joka siirsi kolmen muun kanssa Amsterdamiin perustamansa yrityksen The School for Moral Ambition syksyllä 2024 New Yorkiin. Tavoitteena on kouluttaa ihmisiä ja herättää henkiin maailmanparannuksen liekki lahjakkaimmissa.

Rutger Bregman kannustaa lukijoitaan myös perustamaan oman moraalisen kunnianhimon piirinsä. Se on pieni 5 - 8 hengen ryhmä, jossa kaikki auttavat toisiaan löytämään tavan vaikuttaa myönteisesti.

Hyväntekeväisyysjärjestö Lions Club Lempäälän yhden ihailemani idealistin jo vuonna 2016 esittämän idean pohjalta on perustettu moraalisen kunnianhimon piiri: Rauhalliset ryhmä. Siinä on 5 jäsentä ja sen tarkoituksena on osaltaan edistää rauhan hanketta maailmassa. Vuodesta 2019 alkaen ryhmä on julkaissut aiheesta blogeja, jotka ovat luettavissa LC Lempäälän kotisivujen kautta.

KIRJAILIJA YRJÖ KOKON ELÄMÄ JA TEOKSET

Eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokolla oli värikäs elämä, mistä syntyi monipuolisia teoksia. Professori Timo Huttula esitelmöi aiheesta Lempäälässä 8.6.2024. Kokko syntyi vuonna 1903 Sortavalassa ja kuoli 1977 Helsingissä, mutta hänet on haudattu vaimonsa hammaslääkäri Aune Iluksen kotipaikkakunnalle Lempäälään.

Yrjö Kokko valmistui vuonna 1923 ylioppilaaksi Viipurin Suomalaisesta lyseosta. Koska Suomessa ei silloin voinut valmistua eläinlääkäriksi hän joutui opiskelemaan Hannoverin, Tarton ja Wienin korkeakouluissa 1923 - 1930. Toimittuaan eläinlääkärin viroissa ja armeijan eläinlääkärinä Kokko jäi vuonna 1950 vapaaksi kirjailijaksi.

Ennen sotia tulevan kirjailijan pieni tytär oli kysynyt isältään, onko keijukaisia olemassa. Hämmentynyt isä oli yrittänyt selittää, että asia riippuu siitä, miten sen käsittää. Oikeastaan keijukaisia ei ole ja oikeastaan niitä on. On ihmisiä, joilla ei ole keijukaisia ja toisia, joilla on keijukaisia.

Jatkosodan asemasotavaiheessa joulukuussa 1941 Karjalan kannaksen rintamalinja oli pysäytetty vanhalle  rajalle. Palatessaan koleana talvi-iltana hevosten tarkastusmatkalta majapaikkaansa rintamasuunnassa jylisevien tykkien suuliekit heijastuivat eläinlääkärin auton jäätyvään tuulilasiin.

Hangatessaan huurretta kirjailija näki lasissa pienen sormenmittaisen olennon, jonka piirteet tulivat yhä selvemmiksi. Se oli pieni tyttö, jolla oli lumivalkea turkki. Tyttö hymyili ja osoitti toista samankokoista olentoa. Siinä hymyili metsän peikko, jollaisten kuvia oli satukirjoissa.

Kokko tunsi löytäneensä sotilaiden joululehden juttuun teeman, minkä muodosti pessimismin ja optimismin välinen kamppailu. Majoituskorsussaan Kokko kirjoitti koko yön ja sai joulusadun aamuksi valmiiksi. Sodan jatkuessa satu laajeni kirjaksi, mikä ilmestyi vuonna 1944 nimellä Pessi ja Illuusia.

Kokko muistetaan myös sotien jälkeen toiminnastaan Suomen laulujoutsenten pelastamiseksi. Tähän harrastukseen hän on kertonut käyttäneensä viisi vuotta ja kävelleensä 3000 kilometriä Lapin tuntureilla. Kokolta on ilmestynyt 20 kirjaa, joista Pessi ja Illuusia on käännetty monille kielille. Siitä on tehty myös elokuva ja baletti.

NOBELIN RAUHANPALKINTO YDINPOMMEISTA ELOONJÄÄNEILLE

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty 11.10.2024 Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista eloonjääneiden japanilaisten järjestölle Nihon Hidankyo. Vuonna 1956 perustettu järjestö toimii ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.

Toisen maailmansodan päätyttyä 7.5.1945 Euroopassa Saksan antautumiseen sota Aasiassa jatkui kiivaana Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman puolustusneuvostonsa kanssa päätti kokeilla heinäkuussa 1945 valmistuneen uuden atomiaseen vaikutusta Japaniin.

Ensimmäinen atomipommi pudotettiin 6.8.1945 Hiroshiman kaupunkiin ja toinen kolme päivää myöhemmin Nagasakiin. Hiroshimassa pommi tappoi välittömästi noin 75.000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Nagasakissa pommi tappoi heti noin 70.000 ihmistä.

Myöhemmin radioaktiivinen säteily tappoi vielä monia niistä, jotka selvisivät hengissä räjähdyksistä. Japanin antautuminen allekirjoitettiin 2.9.1945. Vasta silloin toinen maailmansota oli kaikkialla päättynyt.

Ydinpommituksista elossa selvinneet ovat kertomalla omista kokemuksistaan osoittaneet, miksi ydinaseita ei pidä enää koskaan käyttää. Japanissa on vahva muistamisen kulttuuri, mikä vie eloonjääneiden viestiä eteenpäin tuleville sukupolville. Vuoden 1945 pommitusten jälkeen ydinaseita ei ole käytetty sodassa 79 vuoteen.

Palkinnon valinta on ajankohtainen ja perusteltu, koska yhä uudet maat pyrkivät hankkimaan ydinaseen ja jotkut vihjailevat mahdollisuudesta niiden käyttämiseen.

MITÄ JOS TÄMÄ OLISI ELÄMÄNI VIIMEINEN PÄIVÄ?

Toimitusjohtaja ja ympäristövaikuttaja Leo Stranius on tehnyt omassa elämässään kokeen elää sata päivää siten, että ajattelee niiden olevan hänen viimeisensä. Tuon ajan hän kirjoitti päiväkirjaa, mistä on alkuvuonna 2024 julkaistu kirja 101 onnen päivää.

Leo Stranius syntyi Leningradissa suomalaisen opiskelijaisän ja venäläisen äidin lapsena. Vanhempien erottua pojan ollessa kaksivuotias Suomeen muuttaneet isä ja poika olivat niin köyhiä, että joutuivat asumaan Helsingissä asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitetussa vieraskodissa.

Nykyisin 49-vuotias Stranius on perusterve himokuntoilija, joka elää hektistä lapsiperhearkea vaimonsa ja kahden kouluikäisen lapsensa kanssa Helsingin Käpylässä. Näistä lähtökohdista ihmiskoe tuntuu kummalliselta. Kuitenkin jokainen meistä voi kuolla minä hetkenä hyvänsä. Kysymys kuuluu: Jos kuolisit huomenna, olisitko tyytyväinen elämääsi?

Stranius viittaa australialaisen saattohoitajana toimineen sairaanhoitajan Bronnie Waren kirjaan Viisi viimeistä toivetta. Sen mukaan kuolevat ihmiset katuvat sitä, että ovat käyttäneet aikansa liialliseen työntekoon, antaneet liikaa painoa muiden mielipiteille, eivät ole tavoitelleet sinnikkäämmin unelmiaan, eivät ole ilmaisseet tunteitaan tai panostaneet ystävyyssuhteisiin. Enemmän kadumme niitä asioita, joita emme tehneet, kuin niitä, joita teimme tai yritimme. 

SUOMALAISTA PROPAGANDAA JA TIEDOTUSTA

Ennen talvisotaa perustettiin lokakuussa 1939 päämajaan propagandaosasto. Sitä varten oli koulutettu 60 propagandistia. Mukana olivat radiotoimittaja Pekka Tiilikainen ja kirjailija Mika Waltari. Koska propaganda-sanalla oli kielteinen kaiku, nimi muutetiin välirauhan aikana tiedotusosastoksi. Sen alaisuudessa toimi kymmenkunta TK-tiedotuskomppaniaa.

Viipurin valtausparaati 31. elokuuta 1941

Lueskelin TK-rintamakirjeenvaihtajien ja -valokuvaajien syksyllä 1941 julkaistut kirjat "Viipuria kohti" ja "Korpisoturit kertovat". Edellinen kertoo "suomalaisesta salamasodasta" Karjalan kannaksen joukkojen hyökättyä 21.8 yli uuden rajan. Hyökkäys johti 29.8 Viipurin valtaamiseen ja päättyi 1.9 vanhalle rajalle.

Suomalaiset ylittämässä vanhaa rajaa

Korpisoturien kertomukset sijoittuvat maamme kapeimmalle kohdalle Kainuusta itään. Täällä hyökkäys alkoi 4.7 valtakunnanrajan yli tavoitteena parinkymmenen kilometrin päässä oleva Repola, mikä saavutettiin 8.7. Noin sadan kilometrin päässä oleva Rukajärvi vallattiin 11.9. Hyökkäys pysäytettiin sen takana olevalle Ontajoelle, missä rintama pysyi kolme vuotta välirauhansopimuksen mukaiseen vetäytymiseen asti.

Hirsi hirreltä Lieksajärveltä Lopelle

Armeijan ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin täyttäessä 4.6.1942 75-vuotta Rukajärvelle hyökänneen 14. divisioonan sotilaat rakensivat hänelle Repolaan Lieksajärven rannalle kelohonkaisen metsästysmajan. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja pystytettiin uudestaan 1945 Lopelle, missä Marskin Maja toimii nykyisin museona.

TK-kirjeenvaihtajat ja -kuvaajat tallensivat jälkipolville historiallisesti arvokkaan perinnön. TK-kuvaajien sota-aikana ottamat valokuvat on koottu 160.000 kuvan arkistoksi, mikä on digitoitu SA-kuva-arkistoksi. Se on internetissä vapaasti katsottavana.

VAPAUDEN MIEKKA

Lempäälässä vietettiin sunnuntaina 14.7.2024 kirkkotorille vuonna 1934 pystytetyn vapauden miekan 90-vuotisjuhlaa. Muistomerkin jalustassa on teksti: Lempäälän - Vesilahden rintamalla 1918 maansa vapauden puolesta kaatuneitten muistoksi. Tätä ennen noin 14 metriä korkeaa muistomerkkiä oli korjattu useiden viikkojen ajan.

Juhlapuheen mukaan muistomerkin perustamisen aikakaudella korostuivat kolme tunnettua arvoa: koti, uskonto ja isänmaa. Vuosikymmenten jälkeen arvot ovat kiteytyneet muotoon: itsenäisyys, vapaus ja läntiset arvot. Valtioneuvoston 20.6.2024 antaman selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Muistomerkin suunnitellut lempääläinen taiteilija Richard Rautalin kuului Suomen taiteilijapiirien jo 1800-luvun lopulta hellimien kansallisromanttisten itsenäisyysajatusten kannattajiin. Lempääläiset harrastajamuusikot Heini ja Pekka Mäenpää esittivät juhlatilaisuudessa musiikkia ja laulua. Arkkitehti Pekka Mäenpää on itse sanoittanut laulunsa "Emme saa luovuttaa":

"Vaikka sodat ei näytäkään vähenevän, emme saa luovuttaa. 

Vaikka tuho tuntuisi lähenevän, emme saa luovuttaa.

Aseet paranevat, mutta ei ihminen, tämän päivänkin uutiset kertovat sen.

Mutta rauhaa ja oikeutta on tehtävä, emme saa luovuttaa."