SUOMALAISET RAUHANTURVAAJAT

Rauhanturvaamisella yritetään auttaa valtioita ja muita riitojen osapuolia luomaan olosuhteet pysyvälle rauhalle. Toiminta perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 1945 mukaiseen riitojen rauhanomaiseen selvittelyyn. Suomen tultua vuonna 1955 YK:n jäseneksi ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät syksyllä 1956 Suezin kanavalle Egyptiin.

Sen jälkeen suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kymmenissä operaatiossa YK:n, EU:n ja Naton johdolla ympäri maailman. Suurimpia operaatioita on  ollut Kyproksessa, Siinailla, Golanin kukkuloilla, Libanonissa, Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa. 

Suomalaisia rauhanturvaamisen veteraaneja on yli 50.000. Tälläkin hetkellä  suomalaisia rauhanturvaajia ja sotilastarkkailijoita on useissa kohdemaissa maailmalla. Suomalaisia on kuollut rauhanturvaamisen operaatioissa 49, joista noin kolmasosa palvelutehtävissä. Muut ovat kuolleet sairauksiin tai liikenne-onnettomuuksissa ja tapaturmissa.

Syinä rauhanturvaajaksi lähtemiseen ovat olleet palkka, verovapaa auto ja seikkailunhalu - halu nähdä maailmaa. Rauhanturvaajien väliintulolla on estetty konfliktien laajeneminen ja satojentuhansien ihmisten kuolema. Oman kuoleman tai vammautumisen kohonnut riski on kuitenkin painanut mieltä.

ÄLYKKYYS VÄHENTÄÄ PAHUUTTA JA VÄKIVALTAA

Aivotutkija FT Lauri Nummenmaa on syksyllä 2022 julkaissut kirjan Pahuus: Ihmisluonnon pimeä puoli. Suomalaisia varusmiehiä koskevaan älykkyystestiin perustuvan tutkimuksen mukaan älykkäimmät tekevät noin kolme kertaa vähemmän rikoksia kuin vähiten älykkäät.

   

Älykkäät ihmiset pystyvät tekemään pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia suunnitelmia, vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja ja erilaisten päätösten seurauksia. Älykkäillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä, koska älykkyys ei aseta rajoja menestymiselle.

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että älykkyys on viimeisen sadan vuoden aikana kasvanut kaikkialla maailmassa. Tämä ei ole voinut johtua muusta kuin elinehtojen paranemisesta: paremmasta ravinnosta ja paremmasta terveydenhoidosta. Koulutuksen ja teknologian kehittymisellä on ollut myös vaikutusta.  

Diktaattorit sekä muut autoritaariset ja totalitaariset johtajat ympäri maailman näyttävät uskovan voivansa hallita ja sotia niin kuin ennen. Sen vuoksi he levittävät valheita ja vihapuhetta sekä kiihottavat kannattajiaan salaliittoteorioilla. Onneksi niihin uskovat ja niiden vuoksi mellakoivat tyhmimmät ovat useimmissa maissa vähemmistönä.

TALVISODAN IHME

Suomen suurin järvi Saimaa laskee Imatrankosken kautta Vuoksen virtaa pitkin Laatokkaan. Alajuoksullaan virta laajenee pitkäksi ja kapeaksi Suvantojärveksi. Järven pohjoisrannalla oli Sakkolan pitäjän Keljan kylä.

Keljassa käytiin jouluna 1939 yksi Suomen talvisodan menestyksellisimmistä torjuntataisteluista. Taistelun ratkaisseen erillisen pataljoona 6:n muistojuhlaa vietettiin torjuntavoiton vuosipäivänä 27.12.2022 Lempäälässä. Taisteluun osallistui myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan esikuvana tunnettu sotamies Viljam Pylkäs, joka asui kuolemaansa asti Lempäälässä.

Valko-Venäjältä muutamaa päivää aikaisemmin saapunut jalkaväkidivisioona hyökkäsi Suvantojärven nopeaa jäätymistä ja joulunvieton yllätystä hyväksikäyttäen pimeän turvin virran yli. Hyökkäyksen tavoitteena oli ylittää Vuoksen vesistö ja murtaa suomalaisten Itä-Kannaksen puolustuslinja. Suomalaiset yrittivät paikalla olleilla vähäisillä voimilla turhaan torjua hyökkäystä.

Tämän vuoksi taisteluun määrättiin levossa ollut Sakkolan ja ympäristökuntien alueelta koottu noin 1.000 miehen vahvuinen erillinen pataljoona 6. Sen miehet joutuivat taistelemaan omilla pelloillaan. Yöllä hiihtäen saapunut pataljoona onnistuikin koko päivän kestäneissä taisteluissa karkottamaan vihollisen Suvannon taakse.

Suomalaisten tappiot olivat 141 kaatunutta ja noin 400 haavoittunutta. Vihollisen tappiot olivat yli 2.000 miestä, 12 panssarintorjuntatykkiä, 140 konekivääriä ja 1.700 jalkaväen asetta. Tämän jälkeen vihollisen divisioona oli pitkään taistelukyvytön. Karjalan kannaksella alkoi yli kuukauden pituinen asemasotavaihe. Tämä oli yksi Suoman talvisodan ihmeistä.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2022

Tänä vuonna aloitin Itsenäisyyspäivän etkoilla jo aattona. Kuuntelin Veteraanin iltahuudon netistä. Ensimmäinen laulaja oli veteraani Armas Ilvo. Toisena lauloivat Jorma Hynninen ja noin kymmenen vuotias poika ja sokerina pohjalla löytyi kolme vuotiaan Luukaksen aivan hurmaava esitys. Suosittelen katsokaa pojan kolmella tikkunekulla suostuteltu laulu. Oli mahtavaa kuunnella ylisukupolvisia tulkintoja. Itsenäisyyspäivänä lähdimme jo varhain aamulla tyttärentyttären kanssa partiolupauksen valmisteluun kirkolle. Sytytin kynttilät sukuni yhdeksälle haudalle. Kymmenennen kynttilän vein Martalle, joka oli talossa palvelijana 55 vuotta. Lippuvartiot ja seppelpartiot lähtivät kirkkomaalle. Sain kantaa yhtä seppeltä ja laskea sen. Mieskuoro lauloi Oi, kallis Suomenmaa. Ei ollut kylmä, mutta vilunväreet menivät selkäpiissä. Juhlapuhujan puhe oli hänen äitinsä, Karjalan evakon tekemä runo. Runo muistutti meitä 407.000 Karjalan evakosta, joiden koti jäi rajan taakse, mutta koti-ikävä pysyy koko elämän. Itsenäisyysjuhlassa sain kunnian istua pöydässä, minne saapui veteraani tyttärensä kanssa. Veteraani oli lähtenyt Karjalasta 13-vuotiaana. Vapaaehtoisena hän oli liittynyt asepalvelukseen. Hän oli seurannut maailman tapahtumia ja oli onnellinen, kun oli puhdasta vettä, eikä sitä tarvinnut jonottaa ja kantaa. ”Karjalaisten elon tahtoa ei sota suistanut”. Juhlapuhuja korosti yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkitystä. Se kantaa. Mieskuoro lauloi Vexi Salmen sanoittaman ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus”. Illalla Linnan juhlalähetyksessä oli veteraanien ja lottien haastatteluja. Kävi ilmi, että he, jotka olivat kovimpiin tilanteisiin joutuneet, olivat kiitollisimpia. Kiitos veteraaneille ja lotille ja karjalaisille ja kotirintamalle. Kiitos isänmaamme itsenäisyydestä! Vuoden jokainen päivä on itsenäisen Suomen Itsenäisyyspäivä.

LIONSTOIMINNAN KRITIIKKI

Lionsjärjestö on maailman suurin palveluklubien järjestö. Sillä on noin 1,4 miljoonaa jäsentä noin 200 maassa. Suomessa jäseniä on noin 18.000.

Tämän vuoksi ei ole ihme, että järjestörakenne on monimutkainen ja säännöt pikkutarkkoja. Lionssanastoa ja lyhenteitä ei ole helppo ymmärtää. Joukkoviestintä rasittaa ja vie aikaa. Yleensä monimutkaisuus karkottaa tai lannistaa.

Tämän vuoksi Lions 2030 strategian laatijoiden kannattaisi ottaa huomioon, että monimutkaisuus ei parane monimutkaistamalla lisää. Heidän tulisi ajatella tarkemmin ja priorisoida. Heidän kannattaisi miettiä, miltä monimutkaisuus tulevista ja uusista leijonista tuntuu. Tunnuslauseena pitäisi olla: yksikertaista - keep it simple!

LIONSTOIMINTA VOI TEHDÄ ONNELLISEKSI

Antiikin filosofit totesivat aikoinaan, että elämän tarkoitus on olla onnellinen. Onni ei ole hetkellinen intohimo, vaan hyvin eletyn elämän tulos. Onni ei tule sattumalta, vaan vaatii ihmistä hyödyntämään omat mahdollisuutensa ja tilaisuutensa.

Amerikkalaisen psykologin Abraham Maslowin mukaan ihmisen tarpeet ja mahdollisuudet saavuttaa onnea noudattavat tiettyä hierarkiaa. Korkeimmalla ovat itsensä toteuttamisen, itsetunnon, tunnustuksen ja kunnioituksen saamisen tarve.

   

Onnea ei voi pyydystää, vaan onnellisuuteen täytyy olla jokin syy. Tällaisia ovat hyvät ihmissuhteet ja hyvien asioiden tekeminen. Hyviä asioita ovat hyväntekeväisyys, toisten auttaminen ja vapaaehtoistoiminta. Tällöin ihminen tuntee automaattisesti itsensä onnelliseksi. Raha ei tuo pysyvää onnea. Se voi olla vain yksi keino onnellisuuden lisäämiseen.

Kansainvälisten ja suomalaisten onnellisuudentutkijoiden mukaan naiset ovat yleensä jonkin verran onnellisempia kuin miehet. Naisten tultua lionstoimintaan se voi tehdä meidät vielä onnellisemmaksi.

LIONSTOIMINNAN ARVOT

Suomen lionsklubeissa on syksyn 2022 aikana keskusteltu arvoista ja klubien tavoitteista. Itse pidän tärkeimpinä arvoina auttamista, yhteistyötä ja ystävällisyyttä. Klubin toiminnassa tärkeimpänä pidän avoimuutta, että jokainen tietäisi, mitä, miten, miksi ja milloin jotakin tapahtuu.

Auttaminen on helpompi ymmärtää kuin palveleminen. Se voi kohdistua ulkopuolisiin tai muihin leijoniin. Yhteistyö on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ystävällisyys on ihmisen ominaisuus. Se on helpompi ymmärtää kuin ystävyys.

Lions-järjestö perustettiin Amerikassa ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917. Suomeen lionstoiminta tuli toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1950. Maailmansodat ovat vaikuttaneet lionsjärjestön syntyyn ja laajenemiseen.

Sen vuoksi Lions-tavoitteena on edelleen luoda ja ylläpitää yhteisymmärryksen henkeä maailman kaikkien kansojen kesken. Tehtävämme on rohkaista rauhaan ja toiminta-ajatuksemme on tukea rauhaa. Tämä pätee niin maailman valtioiden välillä kuin klubien jäsenten ja lähiseutumme asukkaiden mielenrauhaan.