torstai 2. heinäkuuta 2020

SUOMEN KANSAINVÄLISESTI MERKITTÄVIN TAITEILIJA

Suomen kansainvälisesti merkittävin taiteilija Albert Edelfelt syntyi vuonna 1854 Porvoossa ja kuoli vuonna 1905 Porvoon Haikossa vain 51-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Vartuttuaan Albert Edelfelt lähti opiskelemaan maalaustaidetta ulkomaille Antwerpeniin ja Pariisiin, joka oli siihen aikaan taiteen uusien suuntausten keskus. Suomessa hänen toivottiin kuvittavan J. L. Runebergin runoillaan luomaa historian sankariaikaa.

Albert Edelfeltistä Haikossa 1904 ulkona maalaamassa
Porilaisten marssi
Albert Edelfelt asui vuoteen 1891 asti pääasiassa Pariisissa ja vähän aikaa Pietarissa. Suomessa hän maalasi kesäisin Porvoon Haikkoon vuonna 1883 rakennuttamassaan ateljeemökissä. Edelfelt aloitti historiamaalauksilla, kuvasi sitten Pariisin kaupunkielämää ja naisia sekä teki muotokuvia. Haikossa hän maalasi suomalaista luontoa ja tavallisen kansan elämää.

Edelfeltin elämäkerrassa on luetteloitu yli 1.100 maalausta ja luonnospiirustusta. Hän sai tilauksia niin Ranskan valtiolta kuin Pietarin keisarillisesta hovista. Hän oli ensimmäinen suomalainen taiteilija, josta tuli kansainvälisesti tunnettu ja jonka teoksia ostettiin museoihin ja merkittäviin taidekokoelmiin.

Kuningatar Blanka

Leikkiviä poikia rannalla
Hyvillä suhteillaan Venäjän hoviin Edelfelt onnistui vuonna 1900 saamaan autonomiselle Suomelle ja suomalaiselle taiteelle erillään Venäjän taiteesta oman paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn. Hän osoitti maailmalle, että Suomella on omaleimainen kansanperinne ja kulttuuri. Diplomatiallaan hän avasi aktiivisesti tietä muille suomalaistaiteilijoille ja nuoremmille sukupolville.


keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

SUOMEN SUURIN LIPPU JA SUURIN RAKENNUSTYÖMAA

Suomen kaikkien aikojen suurin rakennustyömaa oli Salpalinja. Se on Suomen itärajan läheisyyteen Suomenlahdelta Lappiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944 rakennettu 1.200 kilometriä pitkä puolustusasema, mitä oli tekemässä enimmillään 35.000 siviilityömiestä.

Kallioon louhittuja linnoitteita ja betonikorsuja oli 728. Panssariestettä oli yli 200 kilometriä, missä oli 350.000 kappaletta keskimäärin 3.000 kiloa painavia kiviä. Nämä ovat säilyneet hyvin toisin kuin maahan kaivetut puiset taisteluhaudat ja piikkilankaesteet.

Suomi onnistui kuitenkin pääsemään Neuvostoliiton kanssa rauhaan ilman, että sota olisi ulottunut Salpalinjalle saakka. Salpalinjalla oli kuitenkin välillinen merkitys rauhaan pääsemisessä, koska se vähensi Neuvostoliiton halua lähteä koko maan miehittämisyritykseen.


Panssariestettä Virolahdella. Kuva: Markku Leino 25.6.2020

Suomen suurlippu Haminassa. Kuva: Markku Leino 25.6.2020
Parikymmentä kilometriä Salpalinjan länsipuolella olevassa Haminassa pystytettiin lokakuussa 2018 Suomen suurin lipputanko. Se on 100 metriä korkea. Salossa liehuva lippu on koripallokentän kokoinen ja painaa 55 kiloa.

Suuri siniristilippu on nähtävyys, joka korostaa Suomen kansa erityisyyttä, mutta topeliaanisessa hengessä arvostaen erilaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lipputangon juurella olevassa taulussa on lainaus Sakari Topeliuksen vuonna 1875 koululaisille julkaisemasta Maamme kirjasta:

"Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperinteistä ja eri kielistä ja he kantavat suonissaan erilaisten kansakuntien verta. Mutta se on sanottu, että he kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena - kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi - ovat yksi kansa."