YHTEINEN TAHTO ON MYÖS VOIMAA

Saksan ulkoministeri Heiko Maas muisteli 8.11.2019 Aamulehdessä, että kun itäsaksalaiset ja länsisaksalaiset 30 vuotta sitten Berliinissä halasivat toisiaan onnesta itkien, päättyi Saksan kahtiajako. Berliinin muurin kaatuessa 9.11.1989 murtui myös "rautaesirippu", joka oli jakanut Euroopan kahtia 40 vuoden ajan.

Kappale Berliinin muurista Tampereella. Kuva: Markku Leino 11.11.2019. 

Berliinin muuri oli näkyvin osa toisen maailmansodan jälkeisen maailmanpolitiikan rajalinjaa Neuvostoliiton kontrolloiman Itä-Euroopan sekä Yhdysvaltain ja länsimaiden muodostaman läntisen blokin välillä. Itä-Eurooppa muistutti silloin suurta vankilaa, missä monet tunsivat olevansa vankeja omassa maassaan. Vuotta myöhemmin 1990 Saksat yhdistyivät ja Itä-Saksa, Deutsche Demokratische Republik - DDR, lakkasi olemasta.



Berliinin muurin rakentaminen  alkoi 13.8.1961 Itä- ja Länsi Berliinin rajalla. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisia muuttamasta länteen vapauksien ja paremman elintason takia. Moni yritti muurista huolimatta pakoa idästä länteen. Yhteensä yli 5.000 onnistui, mutta ainakin 140 ihmistä menetti henkensä itäsaksalaisten rajavartijoiden luoteihin.

Tämän vuoksi saksalaiset juhlivat nyt 30 vuotta myöhemmin sitä rohkeutta ja voimaa, jonka ansiosta ihmiset Keski- ja Itä-Euroopassa saavuttivat vapauden ja demokratian. Heiko Maasin mukaan me pärjäämme tässä maailmassa vain, jos me eurooppalaiset pidämme yhtä.

Aikamme neljästä suuresta maailmanlaajuisesta haasteesta - globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja muuttoliikkeestä ei ainoakaan maa selviä yksin. Yhteinen tahto on voimaa, joka murtaa muureja ja rajoja.

MAANVILJELIJÄT MAAPALLON PELASTAJIA

Ilmaston lämpenemistä voimme vähentää sitomalla ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Hiilidioksidia syntyy mm. hengityksen yhteydessä ja eloperäisten aineiden polttamisessa. Hiilidioksidia sitoutuu kasvien yhteyttämisessä auringon valon avulla sokeriyhdisteiksi. Kaikki ne toimenpiteet, jotka lisäävät maapallon kasvien yhteyttämistä vähentävät ilmaston lämpenemistä.

Maa- ja metsätalous on avainasemassa. Maanviljelijät ovat aikojen saatossa huolehtineet maapallon väestön ravinnonsaannin ohella myös hiilidioksidin sidonnasta. Muuttamalla viljelytekniikkaa voimme lisätä peltomaahan varastoksi sitoutuvan hiilen määrää. Maan multavuuden lisääntyessä vähenee lannoituksen ja kasvinsuojelun tarve.

Maanviljelijöitä on usein soimattu luonnon saastuttamisesta. Suuriin kaupunkeihin tuodaan kaikki vihreä maaseudulta ja pois lähtee vain ruskeaa, jota ei voi palauttaa peltoviljelyyn. Pelargonia ikkunalaudalla ei kuittaa hiilijalanjälkeä. Me kaikki voimme osallistua ilmastotalkoisiin kuluttamalla vähemmän. Uskon, että olemme jo saavuttaneet tarpeellisen kuluttamisen tason.

Jokaisen tulee pohtia: mitä teen luonnon hyväksi ja mitä voisin vielä tehdä? Viisivuotias lapsenlapseni sanoo ”Luonto tulee ensin”. Ei aiheuteta ilmastoahdistusta, vaan ryhdytään yhdessä töihin Luonnon hyväksi ajatuksella ”Ensin tulee Luonto”. Siitä se lähtee. Yhteiskunta taipuu mukana, kun niin haluamme.

YHTEISTYÖ ON VOIMAA

Valtakuntamme politiikassa on parlamentissa näkyvissä hallitus vastaan oppositio asetelma. Oppositio pyrkii ”ampumaan” alas hallituksen esitykset, pääsääntöisesti riippumatta siitä ovatko esitykset hyviä tai huonoja. Syy lienee kuvitelma puolueiden kannatuksen nostamisesta seuraavissa vaaleissa. Aina ei ole tavoitteena parasta Suomelle. Puoluepolitiikan voisi monesti unohtaa ja pyrkiä pitkällä tähtäimellä Suomen kansalaisten yhteiseen hyvään.

Lempäälä on sopivan kokoinen maalaiskunta, missä monet asiat on viety hyvin eteenpäin, jos verrokkina pidetään lähikuntiamme. Seurakunnalla on ollut huomattava merkitys kuntalaisille. Lempäälän kunnassa me olemme niin läheisiä toisillemme, että jätetään puoluepolitiikka ja hoidetaan yhteisiä asioita. Yhdessä kunnan ja seurakunnan kanssa olemme luoneet hyvät puitteet meille lempääläisille. Päätöksenteossa on välillä eri näkemyksiä. Näkemyksistä on hyvä keskustella ja sen jälkeen toisiamme tuettuamme oikean ratkaisun löytymisessä, tyydymme päätökseen. Vain yhteistyö on voimaa.

Kun teemme yhdessä lämmöllä, lähellä ja läsnä, voimme saavuttaa korkeatkin yhteiset tavoitteemme!