RAUHA 27.4.1945

Tänään Kaatuneitten muistopäivänä 17.5 on hyvä syy muistaa, että Lapin sota päättyi 75 vuotta sitten 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset olivat poistuneet Suomen käsivarren Lapista. Siitä saakka Suomi on ollut rauhan tilassa.

Kenttäpostia-lehden 2/2020 mukaan Lions Club Keuruun kaksi leijonaveljeä suunnitteli Lapin sodan päättymisen muistoksi kaksi vuotta sitten pöytäviirin. Sen pohja on lumen valkoinen, mitä reunustaa Suomen lipun sininen.

Lappia kuvaavat poronsarvet ja sotaa Suomen ja Saksan armeijoiden sotilaiden saman mallinen kypärä. Lapin sodan suomalaiset sotilaat olivat suurimmaksi osaksi parikymppisiä varusmiehiä, mitä kuvaa suomalainen miehistökokardi. Koska sota kosketti koko valtakuntaa, niin viirin yläosassa on vielä Suomen vaakuna.

Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille sodan päätyttyä 27.4.1945

Lapin sodan standaari

Lions-tunnus kuuluu: Me palvelemme. tämä kohdistuu niin menneisiin kuin tuleviin sukupolviin. Viirin vihkiäispuheessa Kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2018 esitettiin vakava toive, että Suomessa ei enää tämän jälkeen tarvitsisi suunnitella muistoviirejä uusille sodille.

MIKSI MINÄ OLEN NIIN HIDAS?

Olen silloin tällöin ihmetellyt, miksi toiset ihmiset ovat niin nopeita. Heillä tuntuu olevan valmis vastaus kaikkiin sellaisiinkin kysymyksiin, mitä itse vasta mielessäni ihmettelen.

Olen ajatellut sen liittyvän siihen, mistä joku viisas on sanonut jotenkin näin: On kahdenlaisia ihmisiä - niitä, joiden mielestä mikään ei ole ihme ja niitä, joiden mielestä kaikki on ihmettä.

Sen vuoksi ilahduin löydettyäni yhdysvaltalaisen psykologin ja tutkijan Daniel Kahnemanin vuonna 2011 ilmestyneen teoksen "Ajattelu, nopeasti ja hitaasti".

Daniel Kahneman vuonna 2004.

Daniel Kahneman, joka on syntynyt vuonna 1934, on merkittävimpiä elossa olevia kokeellisia psykologeja. Hän on tutkinut päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Vuonna 2002 hän on saanut taloustieteen Nobelin palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään.

Teoksessaan Kahneman selittää, että ajatteluamme ohjaa kaksi järjestelmää. Ensimmäinen on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen. Se on automaattinen, rutiininomainen ja perustuu nyrkkisääntöihin. Toinen järjestelmä on hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi. Se edellyttää enemmän ponnistelua.





Nopea ajattelu on tehokasta, mutta välillä myös puutteellista ja vinoutunutta. Kahnemanin mukaan intuitiiviset vaikutelmat ohjaavat laajasti ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Monimutkaisissa tilanteissa hitaudella on kuitenkin tärkeä päätösten laatua parantava merkitys.

KORONA

Maaliskuun 13. päivä, kun talvisodan päättymisestä oli kulunut 80 vuotta, Suomessa astui voimaan valmiuslaki koronaviruksen takia. Suomen hallinto ja kansalaiset ryhtyivät ponnistelemaan koronan aiheuttamia sairauksia ja kuolemia vastaan valmiuslain velvollisuuksilla.

Pandemia leviää helpoimmin siellä, missä on paljon ihmisiä pienellä alueella. Yritä olla sairastumatta, kun 300 asukasta käyttää samaa hissiä ja kaupungilla pidät vähintään koronakepin etäisyyden lähimmäiseen. Myös muissa kriiseissä kaupungit ovat haavoittuvaisia. Muistamme varmaan Suomen kaupunkien pommitukset.

Pandemian myötä etätyötä tekee noin miljoona suomalaista kotonaan. Koti on maalla tai köhäkolmosen sisällä. Maalla asutaan väljässä omakotitalossa, minkä hinnalla et saa Helsingistä kuin eteisen. Maakunnassa voit eristäytyä turvallisesti puutarhahommiin, kalaan tai vaikkapa metsätöihin. Hyötyliikuntaa, mikä pitää pään kunnossa. Kaupungeissa puuhaamiseen on lehdissä ja mediassa annettu aikuisille ihmisille ohjeita, miten pitää kunnostaan huolta. Nyt, kun on huomattu miten monet työt sujuvat etänä toivoisi, että pandemian jälkeen käytäntö jatkuisi. Isojen kaupunkien väkiluvut laskisivat ihmisten muutettua maalle tekemään tietotyötä. Heidän mukanaan maalle lähtisi myös palveluelinkeinoa ja näin maalaiskunnat elinvoimaistuisivat, koulut ja kaupat ja muut palvelut pysyisivät. Maaseudun kiinteistöjen arvot säilyisivät ja kehäkolmosen sisälle maksettavat huikeat asumistuet pienenisivät.

Valmiuslain myötä ulkomaan matkailu on kielletty. Suuri metsäyhtiö kielsi kaiken liikematkailun heti, kun Kiinassa havaittiin korona. Ilmasto on kiittänyt. Voisimmeko jatkossakin pitää etäkokouksia ja tehdä huvimatkoja ulkomaille vain mielikuvissamme.

Yhteisellä hiekkalaatikolla olemme niin pandemian kuin työvoimankin suhteen. Hyvinvointivaltioissa osa käsivaraisista töistä, missä on valtioiden TES:n mukaiset palkat, jäävät tekemättä ilman kausityöläisiä. Kausityöläisten kotimaissa rahalla saa paljon enemmän kuin Suomessa. Kyseessä on siis rahan vaihtosuhteesta. Esimerkiksi yksi työvuosi urjalalaisella karjatilalla ja kotimaassa sillä rahalla sai talon. 1970-luvulle asti suomalaiset lapset ja nuoret hakivat opiskelumotivaationsa esim. harventamalla sokerijuurikasta tai poimimalla mansikkaa. Viime vuonna ei 150 työntekijän mansikkatilalla ollut yhtään suomalaista poimijaa. Rajojen ollessa kiinni Suomeen tarvitaan 16.000 kausityöntekijää. Osan tulisi olla jo huhtikuussa vaativissa töissä, mihin ei yhden kasvukauden aikana ole mahdollista kouluttaa. Kesän aikana olisi myös tehtäviä, missä ammattitaito ei ole niin tärkeä. Mutta fyysistä kuntoa, sitkeyttä ja motivaatiota kyllä tarvitaan. Löytyykö Suomesta työttömien ja lomautettujen joukosta reilut 10.000 tekijää? Suomen omavaraisuus on siis kyseessä monilla puutarha- ja marjatuotteilla. 

Koulut ovat olleet suljettuina. Oppilaille on annettu opetusta etänä. Osa opiskelijoista on hyötynyt itsekuria vaativasta opetusmuodosta. Osaa koululaisista ei ole tavoitettu. Peruskoulun suorittaneista joka viides ei ymmärrä lukemaansa. Haasteellisen kevään jäljiltä tulee miettiä voiko kaikkia päästää seuraavalle luokalle vai pitäisikö kerrata. Kyse on suuresta muutoksesta jopa tabusta. Onko kuitenkin parempi saada jatko-opintokelpoisuus kuin luikahtaa aidan alitse. Oppivelvollisuuden (ei oppioikeuden) jatkaminen kahdella vuodella voi tässä vaiheessa unohtaa. Annetaan nuo resurssit peruskoululle siten, että kaikki oppilaat saisivat edellytyksiensä mukaista opetusta.

80 vuotta sitten asutimme puoli miljoonaa evakkoa ja lähdimme rakentamaan sodan jälkeistä Suomea. Kyllä me koronastakin ja sen jälkeisestä ajasta yhdessä selviämme!