SELKOKIELI PARANTAA OSALLISUUTTA JA DEMOKRATIAA

Selkokielen sanat ovat tuttuja. Lauseet ovat lyhyitä ja selkeitä. Asioista kerrotaan niin, että ymmärtäminen olisi mahdollisimman helppoa. Moni on kokenut ulkomaanmatkoilla häpeää siitä, että ei ole ymmärtänyt tai tullut ymmärretyksi.

Selkokieltä tarvitsevat kieliopintojensa alussa olevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat. Lisäksi sitä tarvitsevat kehitysvammaiset, lukihäiriöiset ja muistisairaat. Tämän vuoksi tarve voi koskettaa ketä tahansa meistä. Selkosuomea tarvitsevia on satoja tuhansia.

Kielentutkija, yleisen kielitieteen dosentti Ulla Vanhatalo on esitellyt selkokieltä Suomen Kuvalehdessä (28/2025). Hän on työskennellyt selkokielen parissa noin kymmenen vuotta.

Vanhatalon mukaan tekstien, joita monet tarvitsevat, pitäisi olla helppolukuisia, koska vaikea kieli sulkee ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle. Selkokielellä kirjoitetusta materiaalista on hyötyä kaikille.

 

SUOMEN SUURI STRATEGIA

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori ja tasavallan presidentin entinen neuvonantaja Hiski Haukkala on julkaissut vuonna 2020 kirjan Suuren pelin paluu, Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Kirjoittaja on kaukonäköinen, koska kirja tuntuu tänään entistäkin ajankohtaisemmalta.

Haukkala luonnostelee kirjassaan Suomelle suurta strategiaa, jossa on kolme kehää: Suomen oma kansallinen turvallisuus, kansainvälinen turvallisuus osana Euroopan unionia ja ihmiskunnan suurten kohtalonkysymysten kehä.

Maailma muuttuu nyt monin tavoin, kuten se on aina tehnyt. Kunkin sukupolven tehtävänä on puskea aikansa haasteiden kivenjärkälettä vuorenrinnettä ylös. Hiski Haukkala siteeraa Paavo Haavikkoa, jonka mukaan merkittäviä kysymyksiä ovat vain ne, joihin ei ole vastauksia eikä ratkaisuja.

Tämä on ihmisyyden ydin. Näitä merkittäviä kysymyksiä on käsiteltävä alituisesti ja loputtomasti. Niissä ovat mahdollisuuksien ja kykyjen rajat. Maailma mahdollisuuksineen ja ongelmineen avautuvat meille päivä ja valinta kerrallaan. Maailma ja tulevaisuus kuuluvat niille, jotka toimivat.

HILJAISUUS

Olemme niin tottuneet jatkuvaan hälyyn ja meluun, ettei moni tunnista hiljaisuuden tarvetta itsessään. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallion mukaan sisäinen rauha edellyttää kuitenkin pysähtymistä (Maaret Kallio, Mielenrauha 2024).

Hiljaisuuden vallitessa turha karsiutuu. Pysähtymisen hetket vaalivat rauhaa ja tekevät tärkeimmän näkyväksi. Silloin voi kiitollisena huomata, miten paljon hyvää itsessä, elämässä ja ympärillä on. Se luo kaivattua rauhaa.

Hiljaisuustutkija Outi Ampujan mukaan suomalaisessa kulttuurissa on normaalia olla puhumatta. Hiljaisuus on osa viestintää. Hiljaisuuden hetket hississä tuntemattomien kanssa eivät merkitse epäystävällisyyttä. 

Suomessa hiljaisuuden retriitit ovat suosittuja. Siellä hiljennytään hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. Se on tarkoitettu rentouttavaksi tauoksi kiireisestä arjesta. Hiljentymisen avulla on mahdollista hakea sisäistä rauhaa.

KATSEKONTAKTI

Havahduin siihen, että kaupan ostoskärryissä istuva parivuotias katsoi minua silmiin. Katsoin takaisin ja hymyilin. Olin kääntymässä pois, kun kuulin lapsen sanovan jotakin. En ensin saanut selvää, mutta sitten lapsi sanoi uudestaan, että moi. Vastatessani samalla tavalla huomasin lähellä olevien hymyilevän taaperon ja eläkeläismiehen kohtaamiselle.

Lapsen psyykkisessä kehityksessä katseeseen liittyy psykologien mukaan tärkeä peilivaihe. Pieni lapsi oppii peilaamalla katseellaan henkilöä, jonka kohtaa. Tutkimuksen mukaan vauvaikäiset tunnistavat kasvot paremmin, kun toinen katsoo suoraan silmiin.

Aikuisten maailmassa katse kertoo katsojan ja katseen kohteen suhteesta. Katse voi merkitä psykologista valtasuhdetta, jossa katsoja hallitsee katseen kohdetta. Tällöin puhutaan valvovasta tai holhoavasta katseesta. Tämän vuoksi islamilaisissa maissa naisten täytyy peittää kasvonsa.

Katsekontakti on tärkeä toisen ajatusten ja pyrkimysten ymmärtämiseksi, kuten maalauksessa ennustaja (Caravaggio 1595). Katsekontakti voimistaa toisesta tehtävää myönteistä arviota. Katsekontakti saa tutkimusten mukaan ihmiset käyttäytymään vuorovaikutusta edistävästi ja epäitsekkäästi toisten hyväksi. 

LAPIN SODAN PÄÄTTYMISESTÄ 80 VUOTTA

Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietettiin 27.4.2025 Lempäälässä. Tällä haluttiin kunnioittaa suomalaisia sotaveteraaneja sekä toisaalta saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan päättymistä. Tilaisuudessa luennoivat tietokirjailija Mika Kulju ja lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa.

Mika Kulju on julkaissut vuonna 2022 kirjan Lapin sota 1944 - 1945. Saksalaisia joukkoja oli aluksi Lapissa yli 200.000 eli paljon enemmän kuin koko maakunnan väestö. Suomalaisten joukkojen vahvuus oli arviolta 30.000 miestä.

Suomalaisten ensimmäinen suuri sotatoimi oli Tornion maihinnousu 1.10.1944. Lapin sota päättyi 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset olivat vetäytyneet Kilpisjärvellä Suomen Lapista.

Jyrki Vesikansa puolestaan on perehtynyt Lapin sotaan siviiliväestön kannalta. Saksalaiset tuhosivat esimerkiksi 90 prosenttia Rovaniemen rakennuskannasta. Lapin jälleenrakennus valmistui jo 1950-luvulla. Vesikansan mukaan Suomen kohtalot ovat aina liittyneet laajempiin kuvioihin.

UKRAINAN HISTORIA

Entinen diplomaatti ja suurlähettiläs Laura Reinilä kuvaa Kanava-lehdessä 2/2025 kokemuksiaan ja tietojaan otsikolla Ukrainan historia nousee unohduksesta. Ennen eläkkeelle jäämistään Reinilä toimi diplomaattina Neuvostoliitossa, Ukrainassa, Libyassa ja Tunisiassa.

Viikingit perustivat Ukrainan nykyisen pääkaupungin Kiovan Dnepr-joen rannalle slaavilaisten asuma-alueelle 600 - 700 luvuilla. Kiovalainen ruhtinas Juri Dolgoruki taas perusti Moskovan kaupungin Volgan rannalle vuonna 1167. Vasta 1500-luvulla Moskovan suuriruhtinaskunnasta alettiin käyttää yleisemmin nimeä Venäjä.

Venäjän ja ukrainan kielissä on eroja. Kieli ei kuitenkaan ole ukrainalaisille ongelma. Ukrainalaiset ovat kaksikielisiä ja keskustelussa voidaan käyttää venäjää ja ukrainaa rinnakkain. Kotikielenään ukrainaa käyttää nykyisin noin 76 prosenttia ja venäjää noin 18 prosenttia väestöstä.

Neuvostoliiton hajotessa ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi 24.8.1991. Joulukuussa 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia ukrainalaisista kannatti itsenäistymistä.

LUKEMINEN ON AVARTAVIN ASIA

Lukeminen on avartavin asia, mitä maailmassa on. Se lisää tietoisuutta ja ymmärrystä. Lukeminen vaatii ajatusta ja vain siihen keskittymistä. Silloin ei voi tehdä mitään muuta. Opetushallitus on todennut, että lukutaito luo tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Alati nopeutuvaan viesti- ja videotulvaan nojaava maailma koettelee keskittymiskykyä ja kykyä rauhoittua kirjan ääreen tai rauhoittua ylipäätään, syventyä, luoda tarinan tuomia maailmoja tai ymmärtää jotain täysin uutta. Suomessa on voitu pitää kansallisena ylpeytenä sitä, että luku- ja kirjoitustaito ovat säilyneet korkealla tasolla.

Aamulehti jakoi 1.12.2024 Tampereen Kirjafestareilla vuosittaisen Tulenkantaja-palkinnon, minkä sai kirjailija Helena Immonen romaanillaan Operaatio Tulikettu. Valintaperusteina olivat, että kirja sanoo maailmasta jotakin, mitä lukija ei ole ennen tajunnut, tarjoaa näkökulman, jota lukija ei ole huomannut tai kertoo tarinan, jota ei ole aikaisemmin kerrottu.