SYRJÄYTYNEISYYS

Suomen poikien ikäluokasta on vaarassa syrjäytyä 20 %, mikä tarkoittaa 5000 poikaa vuotta kohti. On arvioitu yhden syrjäytyneen maksavan yhteiskunnalle miljoona euroa. Tämä tarkoittaa yhtä ikäluokkaa kohti 5000 000 000 euroa. Jotain täytyy tehdä.

Näistä nuorista täytyy ottaa koppi ennen kuin sosiaaliviranomaiset sen tekee.

Lapsilla tulee olla Mahdollisuus löytää Toivo ja sitä myöten Motivaatio.

Jemeniläinen aliravittu lapsi ei edes tiedä mitä Toivo on, täytyy ensin olla Mahdollisuus. Kun on Mahdollisuus voi nähdä Toivon, mitä kohti ponnistella ja tavoitella. Tämän myötä tulee motivaatio.

Jos ei ole motii, mikään ei onnistu.

Motivaationa oli ennen Nälkä ja Vilu. Nyt hyvinvointiyhteiskunnassa tilanne on eri.

Etufemmat eli Veljeys eli kuuluminen johonkin ryhmään on olennaista mukana pysymisessä, jotta ei joutuisi syrjään.

Yhteiskunnasta on tullut nopeiden Tässä Heti ja Nyt nautintojen sulatusuuni. Mediasta on saatu vahvoja vaikutteita arvoihin, asenteisiin. Ponnisteluhalukkuus vaikeampiin ja haasteellisempiin päämääriin on vähentynyt. Vanhemmat voisivat näyttää mallia. Tämä se vasta onkin kova Tavoite.

Koulutustavoitteissa ei saa laskea Rimaa. Kaikkien on opittava lukemaan ja laskemaan jatko-opintokelpoisesti peruskoulussa. Siihen ei varmaankaan auta se, että kaikkien oppivelvollisuutta lisätään kahdella vuodella. Osahan nopeasti omaksuvista suorittaisi koulun paljon lyhyemmässä ajassa. Kertaus on opintojen äiti. Tulisiko palata takaisin ja vaatia luokalta siirtymiselle opetettujen asioiden omaksuminen eli asetettujen Tavoitteiden osaaminen/saavuttaminen.

Koulun voimavarat tulisi kohdentaa jokaisen opiskelijan edellytysten mukaisesti. Hitaammin oppiville annetaan enemmän resursseja ja nopeammin omaksuville nopeampi Tempo ja vähemmän resursseja (näillä motivaatio kohdallaan). Opetuksen taso ei saa olla heikompien mukaan ja fiksut toimii apuopettajina.

Koululaisten ja opiskelijoiden lahjakkuuspotentiaalia ei ole varaa hukata!

Suomella ei tällä Telluksen yhteisellä hiekkalaatikolla ole kuin Puu ja Pää. Molempia tulee kasvattaa, jotta kansainvälisessä kilpailussa pärjättäisiin ja Suomi pysyisi Hyvinvointivaltiona.

Apumiehen paikkoja on enää vähemmän. Asennoituminen työhön tulee muuttua. Palvelusektorilta löytyy tehtäviä. 

Koulutus olisi hyvä aloittaa jo vähintään vuotta aikaisemmin. Tällöin kotien eriarvoisuudet eivät vaikuttaisi niin paljoa lapsien kehitykseen.

Kolmannen sektorin mahdollisuus olisi esimerkiksi perustaa Harrastevälinepankki, mistä lapset ja nuoret voisivat lainaston tapaan käydä lainaamassa esim. luistimia, monoja, suksia etc. Kannustettaisiin yhdessäoloon, liikkumiseen, ryhmään kuulumiseen jne.

Malli ei liene vieroksuttava nykyisenä kirpputoriaikana.

Lapsissa on energiaa, hyvyyttä, halua oppia uutta, iloa etc. Koulu ei saa viedä lapsen iloa!

Seurakunnan kerhot ovat hyviä. Voisiko kylistä löytyä toimintaa.

LC varojen paikkakuntainen kohdistaminen. Se voisi tapahtua esimerkiksi yhdessä Kantritoimintaryhmän kanssa.

Järvenpään seurakuntaan palkattiin henkilö, joka etsii erityisnuoria. Lisäksi palkattiin kolme työajatonta ohjaajaa.

Järvenpään Sibeliusklubi tukee Järvenpään kaupungin kautta työpajatoimintaa, mikä pyörii autojen ympärillä pyörivää. 

Kunnan liikuntatilat ovat lomien aikana käyttämättä ja välineistöä on liian vähän. Klubit voisivat antaa toimintatonnit ulospäinsuuntautuneille lukiolaisille, jotka vetäisivät harrastuksia koulujen lomien aikana koulujen tiloissa. Näin syntyisi ensimmäisiä työpaikkoja. Kunta olisi työnantajana. Lapsilla ja nuorilla olisi mielekästä tekemistä.

Lahjakkuuspotentiaalia  ei ole varaa hukata!