Eduskuntaan kohdistui syksyllä 2020 kyberhyökkäys, mikä havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Sen seurauksena eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen piti kyberiskua vakavana hyökkäyksenä demokratiaamme ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
Suojelupoliisin tiedustelutietojen mukaan kyseessä oli valtiollinen kybervakoiluoperaatio, mikä viittasi Kiinaan. Viime kesänä Britannia syytti Kiinan valtiota kyberhyökkäyksestä. Myös Euroopan unioni tuomitsi Kiinan kyberhyökkäykset. Kiina kiisti syytökset.
Tammikuussa 2022 paljastui suomalaisiin ulkomailla työskenteleviin diplomaatteihin kohdistunut kybervakoilu. Tietoturva- ja vakoiluhuolet ovat nousseet suureksi puheenaiheeksi myös Pekingin 2022 talviolympialaisten kynnyksellä.
Maailmanlaajuiset teknologiakamppailut ovat tämän vuosikymmenen keskeisin turvallisuuteemme vaikuttava tekijä. Teknologiat mahdollistavat myös rauhankehitystä, sillä ne voivat toimia rauhanvälityksen alustana. Osapuolet voivat käyttää rauhanteknologioita rauhanomaisten aloitteiden tekoon, vuoropuheluun ja rauhanneuvotteluihin.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnellin mielestä Suomen kannattaa nostaa digitaalinen rauhanvälitys vahvasti ulkopolitiikan asialistalle. Suomen tulee profiloitua digitaalisen rauhanvälityksen kärkimaana (AL 25.7.2021).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti