torstai 1. syyskuuta 2022

SUOMEN SUURMIEHET

Tasan kaksisataa vuotta sitten syksyllä 1822 Turun yliopistossa aloitti opiskelunsa kolme tulevaa suurmiestä, Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. Lönnrot oli syntyperältään suomenkielinen, muut olivat ruotsinkielisiä.


Elias Lönnrot (1802-84) oli kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, kielentutkija ja lääkäri. Hän toimi myös Helsingin yliopiston suomen ja kirjallisuuden professorina. Lönnrot laati uraauurtavan teoksen Flora Fennica - Suomen kasvisto ja julkaisi suomalais-ruotsalaisen sanakirjan. Näissä teoksissa hän loi oppisanastoa ja uudissanoja kirjakieltä varten. Lönnrotin päätyönä pidetään kuitenkin Suomen kirjallista historiaa Kalevalaa.


Johan Ludvig Runeberg (1804-77) oli Suomen kansallisrunoilija. Hänen Vänrikki Stoolin tarinoilla (2 osaa) on ollut valtava yhteiskunnallinen merkitys. Teoksessa Runeberg kuvailee Suomen sodan 1808-09 vaiheita ja henkilöitä. Sen ensimmäisen osan johdannosta tuli Maamme-laulu.

Johan Vilhelm Snellman (1806-81) oli filosofi ja valtiomies. Hän toimi Helsingin yliopiston professorina ja senaatin jäsenenä. Snellman piti edistyksen ehtona kansallista sivistystä, joka saattoi pohjautua vain kansan omaan kieleen. Hänen ansiostaan suomi määrättiin 1863 viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Snellmanin ansiosta Suomi sai myös oman rahan 1865.

Lönnrot, Runeberg ja Snellman olivat 1800-luvun tähtiä. Omaan kansallistunteeseen heräävässä Suomessa tarvittiin kotimaisia sankareita kansallisen identiteetin luomiseksi ja yhtenäisyyden lujittamiseksi. Koululaitos ja sanomalehdistö huolehtivat siitä, että nämä suurmiehet tunnettiin kaikissa kansankerroksissa. Ilman heitä maastamme ei olisi tullut tällainen Suomi.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti