VUODEN 1918 SOTA JA RAUHA

Vuoden 1918 sotaa Suomessa on kutsuttu monella nimellä: vapaussota, sisällissota, kansalaissota, veljessota, luokkasota ja kapina. Erot johtuvat siitä, kenen ja minkä osapuolen näkökulmasta asiaa katsotaan. Jokaisella nimityksellä on perustelunsa. 

Vähän ennen sodan syttymistä 6.12.1917 eduskunta oli julistanut Suomen itsenäiseksi valtioksi. Itsenäisyysjulistus oli kuitenkin pelkkä muodollisuus, koska Suomessa oli noin 73.000 venäläistä sotilasta. Suomella ei ollut omaa poliisia, armeijaa eikä rajojen vartiointia. Suomessa vallitsi turvattomuus ja terrori, mielivalta ja väkivalta.

Sotatapahtumat alkoivat Helsingissä 27.1.1918 ja Etelä-Pohjanmaalla 28.1.1918 ja painottuivat Etelä-Suomeen. Vapaussodan päättymistä ja kapinan kukistamista juhlittiin  16.5.1918 paraatilla Helsingissä. Venäläinen sotaväki oli saatu karkotettua maasta ja kapinalliset olivat antautuneet. Vasta silloin Suomi oli sekä muodollisesti että tosiasiassa itsenäinen valtio.

Suomen itärajasta oli kuitenkin epäselvyyttä. Vasta 14.10.1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat vapaussodan virallisesti päättäneen ja Suomen itärajan määrittelevän rauhansopimuksen Tartossa.

Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen esitelmöi aiheesta Vapaussodan ja Itsenäisyyden Lempäälän Seudun Perinneyhdistyksen tilaisuudessa 18.4.2023.