KYÖSTI KALLIO ALLEKIRJOITTI VALTAKIRJAN RAUHAAN

Kyösti Kallio (1873 - 1940) valittiin ensimmäisen kerran edustajaksi valtiopäiville 1904. Sen jälkeen hän toimi eduskunnan puhemiehenä 15 kertaa ja ministerinä yhdeksän kertaa, mistä pääministerinä neljä kertaa. Kallio oli Suomen tasavallan neljäs presidentti 1937 - 1940.

Kyösti Kallion hautamuistomerkki Nivalassa. Kuva: Markku Leino 30.7.2019.

Kyösti Kallio kannatti eduskuntauudistusta, millä Suomi sai 1906 yleisen äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa. Kallio puolusti naisten äänioikeutta ja vastusti varattomuudesta johtuvaa äänivallan rajoitusta. Kallion uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta.

Vaikka Kyösti Kallio oli tuominnut jyrkästi punaisten väkivaltaisuudet, hän vaati heti vuoden 1918 sodan päätyttyä kostotoimista pidättymistä. Kallio vaati ensimmäisenä tunnettuna valkoisena poliitikkona 5.5.1918, että tulisi rakentaa Suomea, missä ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Kallio otti sosiaalidemokraatit hallitukseen, mikä aloitti ns. punamultayhteistyön ja mahdollisti talvisodan yhteishengen.

Kyösti Kallio vaikutti maatalousministerinä ratkaisevasti 15.10.1918 säädettyyn ns. torpparilakiin, millä torpparit saivat lunastaa torppansa itselleen ja vuoden 1922 asutuslakiin (Lex Kallio), millä maata omistamattomat saattoivat hankkia itselleen maata. Molemmat lait vaikuttivat suuresti kansakunnan yhtenäistymiseen ja puolustustahtoon talvi- ja jatkosodassa.

Allekirjoittaessaan 12.3.1940 valtakirjan, mikä antoi Moskovan rauhanneuvottelijoille valtuudet hyväksyä talvisodan ankarat rauhanehdot, Kallion kerrotaan sanoneen: "Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi." Puolen vuoden kuluttua käsi halvaantui.

Talvisodan aikana 30.11.1939 - 13.3.1940 presidentti Kyösti Kallio oli kansan rohkaisija ja moraalinen selkäranka. Talvisodan kovat koettelemukset mursivat kuitenkin Kallion terveyden ja hän joutui 27.11.1940 terveydentilaansa vedoten pyytämään eroa presidentin virasta.

Sankarihautojen muistomerkki Nivalassa. Kuva: Markku Leino 30.7.2019.

Ollessaan 19.12.1940 lähdössä presidentinlinnasta kotiinsa Nivalaan Kallio menehtyi Helsingin rautatieasemalla kunniakomppanian edessä porilaisten marssin soidessa äkilliseen sydänkohtaukseen. Voidaankin sanoa, että presidentti Kyösti Kallio oli talvisodan korkea-arvoisin sankarivainaja.