Suomalainen oikeusvaltio kesti niin itsenäisyyden alun väkivallan, 1930-luvun poliittisen liikehdinnän kuin sodan ja sodanjälkeisten vuosien painostuksen. Perustuslain korkea arvostus juurtui meillä Venäjän vallan lopun itsenäisyystaisteluissa.
Viime aikoina on kysytty, voisiko suomalainen oikeusvaltio joutua agressiivisen poliittisen liikkeen kaappaamaksi samaan tapaan kuin Unkarissa tai Puolassa? Demokratioissa perustuslain tehtävä on rajoittaa lainsäätäjän päätösvaltaa niin, että tämä ei voi pelkän enemmistövallan perusteella säätää mitä tahansa.
Perustuslain kaltaiset asiakirjat pitäisi laatia huonojen aikojen varalta. Oikeusvaltion todellinen voima testataan kriisien keskellä, kun ääriliikkeet nousevat sitä horjuttamaan.
Korkeimpien oikeuksien jäsenten määrän ja eroamisiän kirjaamista perustuslakiin kannattaisi harkita. Myös asianajajalaitoksen riippumattomuuden sisällyttäminen perustuslakiin lisäisi turvaa mahdollisia tulevia poliittisia myrskyjä vastaan.
Arkisessa työsään asianajaja vaikuttaa oikeuden toteutumiseen - niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Asianajajalla pitää olla rohkeutta haastaa auktoriteetteja ja kyseenalaistaa totuuksina pidettyjä asioita. Asianajaja puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia. Asianajaja turvaa oikeusvaltion.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti