LOTTA SVÄRD

Naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestö Lotta Svärd perustettiin virallisesti vuonna 1921. Samana vuonna suunniteltiin lottamerkki, missä on neljä heraldista ruusua ja hakaristi, ikivanha auringon ja hyvän onnen symboli.

Nimensä järjestö sai kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, missä Lotta Svärd-niminen nainen seurasi miestään Suomen sotaan 1808 - 1809.

Seinäjoen lottamuseo Alvar Aallon suunnittelemassa talossa. Kuva: Markku Leino 31.7.2020.

Viime sotien aikana lotat hoitivat mm. lääkintä-, viestintä- ja toimistotehtäviä sekä vastasivat armeijan ruokahuollosta. Lotat leipoivat joka päivä 100.000 kiloa leipää rintamalle kuljetettavaksi. Lotat vapauttivat talvisodassa 1939 - 1940 yhden divisioonan ja jatkosodassa 1941 - 1944 kaksi divisioonaa miehiä taistelutehtäviin.

Vuonna 1944 Lotta Svärd-järjestössä oli yli 240.000 jäsentä. Noin 90.000 lottaa oli sotarintamalla. Tämän vuoksi monen äiti - kuten itselläni, isoäiti tai muu sukulainen on ollut lottana. Sodissa 1939 - 1944 menehtyi noin 300 lottaa.

Pikkulotilla oli oma järjestönsä, mihin saivat liittyä 7 - 17 vuotiaat tytöt vanhempien luvalla. Se oli isänmaallinen nuorisojärjestö, joka kasvatti jäseniään aikuislottien palvelutehtäviin. Vuonna 1944 Lotta-Svärd järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella.