RYHMÄ-ÄLY VOITTAA NERON

Viime aikoina on alettu puhua ryhmä-älystä, joukkoälystä ja parviälystä. Ne tarkoittavat suurin piirtein sitä, että ihminen yrittää oppia eläinten, kuten kala- ja lintuparvien käyttäytymisestä.

Vaikka ihmiset ovat älykkäämpiä kuin eläimet, niin yhä monimutkaisempi maailma vaatii yksilön kyvykkyyden sijasta kollektiivista älyä. Koska ihminen on "sosiaalinen eläin", on kuitenkin vaarana, että liian samankaltainen ryhmä ei näe ajattelunsa sokeita pisteitä. Siksi sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy.

Tämän vuoksi ryhmä-äly on uudenlaista yhteistyötä, missä satunnainen joukko ihmisiä organisoituu jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä ilman, että toimintaa ohjataan tai kontrolloidaan ulkopuolelta minkään organisaation tai instituution toimesta.

Uudenlaisissa ryhmissä on kokemuksen ja koulutuksen puolesta erilaisia ihmisiä. Koska tällaiset ryhmät muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan eikä aseman, tittelin tai muun hierarkian mukaan, ne eivät kärsi perinteisen ryhmäajattelun sosiaalisesti yhdenmukaistavasta vaikutuksesta.

Koronaepidemia osoittaa, että autoritäärisellä päätöksenteolla voi olla synkkiä seeurauksia. Jos itsevaltainen hallitsija kiistää taudin tai vähättelee sitä, niin sairaiden ja kuolleiden määrä voi olla suuri. Jos demokratiassa luotetaan yhteen auktoriteettiin tai neroon, jonka strategia eroaa muista, lopputulos ei ole paljon parempi.

Tuore yhdysvaltalainen tutkimus on löytänyt ryhmälle optimaalisen koon. Osuvin päätös saadaan aikaan 5 - 20 hengen ryhmässä. Lukua voidaan verrata Suomen nykyiseen hallitukseen, missä on 19 ministeriä ja Lions Club Lempäälän hallitukseen, missä on 10 jäsentä. Lions Club Lempäälän uudenlaisessa ryhmässä Rauhalliset on 5 jäsentä.