Sosiaalisessa mediassa esiintyy monenlaisia "asiantuntijoita", jotka perustelevat mielipiteitään esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai koronaviruksen käyttäytymisestä insinöörijärjellä.
Suomen Kuvalehden numerossa 11/2020 filosofian tohtori Tiina Raevaara kuvaa insinöörijärkeä universaaliksi matemaattiseksi ja analyyttiseksi ajattelutavaksi, missä käsiteltävä aihe on pilkottavissa luvuiksi ja taulukoiksi, joissa pyritään löytämään todennäköisyyksiä ja vertailtavia suureita.
 |
| Lions-rauhanjulistekilpailun kuva. Tekijä Jenny-Stina Saarikko 12 v. |
Insinöörijärjellä perustelu ohittaa kuitenkin todelliset asiantuntijat. Analyyttinen ja looginen ajattelu eivät ole insinöörien yksinoikeutta. Ilmastonmuutosta ja lääketieteellisiä kysymyksiä tutkivat näiden alojen asiantuntijat, joiden tutkimustuloksista on olemassa yksityiskohtaista tutkimustietoa.
Sosiaalinen media voi tarjota maallikoille perusteetonta ja petollista itseluottamuksen tunnetta. Vai vaivaako insinöörikoulutusta jonkinlainen kokonaisuuden tajun puute?
Tekniikan historiasta väitelleet tohtorit Tiina Männistö-Funk ja Saara Matala kirjoittavat Tekniikan Waiheita-lehden maaliskuun numerossa tarpeesta saada tekninen, luonnontieteellinen ja humanistinen tieto kohtaamaan:
"Teknologia on kasvava osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskuntien ytimessä eivät ole koneet vaan ihmiset. Siksi myös ongelmat ja ratkaisut ovat usein monimutkaisia. Ilmastonmuutoksen kaltaiset erittäin monimutkaiset ongelmat vaativat kykyä käsittää tekniikan moninaisia kytkentöjä ihmistoimintaan sekä arvioida yhteiskunnan ja tekniikan vuorovaikutusta."
Kirjoittajan molemmat lapset ovat diplomi-insinöörejä ja toisen aviopuolisokin on diplomi-insinööri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti