Ihmettelin lapsena, miksi navetassa makaavien lehmien suu kävi koko ajan, vaikka niillä ei näyttänyt aina olevan mitään syötävää. Sittemmin opin, että pureskellessaan saman ruuan kahteen kertaan lehmät saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Märehtiminen kertoo lehmän hyvinvoinnista.
Ihmiset eivät märehdi ravintoaan, mutta joillakin ihmisillä on tapana märehtiä erilaisia asioita. Psykologit ajattelevat, että asioiden märehtimiselle kannattaisi asettaa rajat. Jos ajankohtaisiin ongelmiin hakee ratkaisua pohdiskelemalla, se voi olla hyödyllistä. Jos kuitenkin murehtii asioiden tilaa, joille ei voi mitään, tuntee itsensä vain huonoksi ihmiseksi.
Antiikin filosofit antoivat hyvän neuvon: pitää oppia erottamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja ne, joihin ei voi vaikuttaa. Ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kannattaa jättää märehtimättä. Myös oman elämäntilanteen vertailu muihin kannattaisi lopettaa.
Tällainen elämänasenne vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia onnellisuudesta riippuu ihmisen asenteista, näkökulmista ja suhtautumisesta asioihin.
Kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa Suomea edustaa 12-vuotias Aava Arasola Helsingin Herttoniemenrannan ala-asteelta. Hänen työnsä nimenä on "Rauha on väkivallan vastakohta, rauha on erilaisuuden hyväksymistä ja rauha on turvallisuuden tuntemista".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti