LUKEMISEN JÄLKEINEN AIKA

Syksyn kirjamessuilla on valtavasti kirjoja sekä kirjailijoita, jotka esittelevät
uusinta tuotantoaan. Kirjamessujen väentungoksessa tuntuu siltä, että
kirjallisuus elää suurta kukoistuskautta. Onko tunne perusteeton?
 
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus 1987-2021 osoittaa, että lukemiseen
käytetty aika on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen voimakkaasti
nuorilla. Vuonna 2023 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen (Lotta-Sofia
La Rosa) tulosten mukaan suurin osa nuorista pitää kaunokirjallisuuden
lukemista tylsänä eikä näe sitä vapaa-ajan käyttämisen arvoisena.

Palkitun tiedetoimittaja Jani Kaaron mukaan (Rapport 11/2025) tämän on
aiheuttanut aikamme ja keskittymiskykymme suuri syöppö - älypuhelin. Jos
ihminen viettää puhelimella viisi tuntia päivässä teini-iästä seniorivuosiin, hän
tulee antaneeksi älypuhelimelleen viisitoista vuotta elämästään.

Ilmiö on kansainvälinen. Erään yhdysvaltalaisen yliopisto-opiskelijoita
koskevan tutkimuksen mukaan kyse ei ole niinkään siitä, että opiskelijat eivät
halua lukea kirjoja, vaan että he eivät kykene. EU-komission tuoreen raportin
mukaan lukemisessa heikosti osaavia on Suomessa enemmän kuin EU-

maissa keskimäärin.

 

SUURET IKÄLUOKAT ALOITTIVAT JUHLAN

Lempäälän seurakunta oli kutsunut loppuvuonna 2025 syntymäpäiväänsä
viettävät 80, 85, 90 ja yli 90-vuotiaat yhteiseen juhlaan 5.10.2025. Suurin osa
paikalle saapuneista oli 80 vuotta täyttäneitä tai täyttäviä. He olivat suurten
ikäluokkien eturintamaa ja sen sankinta osaa.

Suuret ikäluokat syntyivät heti toisen maailmansodan jälkeen. Suomen

jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja rintamamiesten valtaosa kotiutettiin
vuoden 1944 lopussa. Kotiinpaluusta kului yhdeksän, kymmenen kuukautta,
kun suuret ikäluokat alkoivat syntyä.

Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, miten suuret ikäluokat tulisi rajata.
Ydinryhmän muodostavat vuosina 1946 - 1949 syntyneet, mutta laajemman
määrittelyn mukaan kaikki 1945 - 1954 syntyneet voidaan lukea suuriin
ikäluokkiin. Alkuvuodesta 1945 syntyneet, sota-aikana alkunsa saaneet, eivät
oikeastaan kuulu suuriin ikäluokkiin, mutta saman vuoden jälkipuoliskolla
syntyneet ehdottomasti kuuluvat.

Jos halutaan olla tarkkoja, voidaan sanoa, että suomalaiset suuret ikäluokat
alkoivat syntyä 15.8.1945. Koskaan ei syntyvyys ole Suomessa ollut niin
suurta kuin vuoden 1945 elo- ja syyskuussa.

Tilaisuudessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Ne koskivat varsinkin
tilaisuudessa olijoiden kuntoa, vointia, terveydentilaa ja selviämistä. Joku tunsi
tulleensa vanhaksi, mutta toiset kiistivät tämän jyrkästi.

SELKOKIELI PARANTAA OSALLISUUTTA JA DEMOKRATIAA

Selkokielen sanat ovat tuttuja. Lauseet ovat lyhyitä ja selkeitä. Asioista kerrotaan niin, että ymmärtäminen olisi mahdollisimman helppoa. Moni on kokenut ulkomaanmatkoilla häpeää siitä, että ei ole ymmärtänyt tai tullut ymmärretyksi.

Selkokieltä tarvitsevat kieliopintojensa alussa olevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat. Lisäksi sitä tarvitsevat kehitysvammaiset, lukihäiriöiset ja muistisairaat. Tämän vuoksi tarve voi koskettaa ketä tahansa meistä. Selkosuomea tarvitsevia on satoja tuhansia.

Kielentutkija, yleisen kielitieteen dosentti Ulla Vanhatalo on esitellyt selkokieltä Suomen Kuvalehdessä (28/2025). Hän on työskennellyt selkokielen parissa noin kymmenen vuotta.

Vanhatalon mukaan tekstien, joita monet tarvitsevat, pitäisi olla helppolukuisia, koska vaikea kieli sulkee ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle. Selkokielellä kirjoitetusta materiaalista on hyötyä kaikille.

 

SUOMEN SUURI STRATEGIA

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori ja tasavallan presidentin entinen neuvonantaja Hiski Haukkala on julkaissut vuonna 2020 kirjan Suuren pelin paluu, Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Kirjoittaja on kaukonäköinen, koska kirja tuntuu tänään entistäkin ajankohtaisemmalta.

Haukkala luonnostelee kirjassaan Suomelle suurta strategiaa, jossa on kolme kehää: Suomen oma kansallinen turvallisuus, kansainvälinen turvallisuus osana Euroopan unionia ja ihmiskunnan suurten kohtalonkysymysten kehä.

Maailma muuttuu nyt monin tavoin, kuten se on aina tehnyt. Kunkin sukupolven tehtävänä on puskea aikansa haasteiden kivenjärkälettä vuorenrinnettä ylös. Hiski Haukkala siteeraa Paavo Haavikkoa, jonka mukaan merkittäviä kysymyksiä ovat vain ne, joihin ei ole vastauksia eikä ratkaisuja.

Tämä on ihmisyyden ydin. Näitä merkittäviä kysymyksiä on käsiteltävä alituisesti ja loputtomasti. Niissä ovat mahdollisuuksien ja kykyjen rajat. Maailma mahdollisuuksineen ja ongelmineen avautuvat meille päivä ja valinta kerrallaan. Maailma ja tulevaisuus kuuluvat niille, jotka toimivat.

HILJAISUUS

Olemme niin tottuneet jatkuvaan hälyyn ja meluun, ettei moni tunnista hiljaisuuden tarvetta itsessään. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallion mukaan sisäinen rauha edellyttää kuitenkin pysähtymistä (Maaret Kallio, Mielenrauha 2024).

Hiljaisuuden vallitessa turha karsiutuu. Pysähtymisen hetket vaalivat rauhaa ja tekevät tärkeimmän näkyväksi. Silloin voi kiitollisena huomata, miten paljon hyvää itsessä, elämässä ja ympärillä on. Se luo kaivattua rauhaa.

Hiljaisuustutkija Outi Ampujan mukaan suomalaisessa kulttuurissa on normaalia olla puhumatta. Hiljaisuus on osa viestintää. Hiljaisuuden hetket hississä tuntemattomien kanssa eivät merkitse epäystävällisyyttä. 

Suomessa hiljaisuuden retriitit ovat suosittuja. Siellä hiljennytään hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. Se on tarkoitettu rentouttavaksi tauoksi kiireisestä arjesta. Hiljentymisen avulla on mahdollista hakea sisäistä rauhaa.

KATSEKONTAKTI

Havahduin siihen, että kaupan ostoskärryissä istuva parivuotias katsoi minua silmiin. Katsoin takaisin ja hymyilin. Olin kääntymässä pois, kun kuulin lapsen sanovan jotakin. En ensin saanut selvää, mutta sitten lapsi sanoi uudestaan, että moi. Vastatessani samalla tavalla huomasin lähellä olevien hymyilevän taaperon ja eläkeläismiehen kohtaamiselle.

Lapsen psyykkisessä kehityksessä katseeseen liittyy psykologien mukaan tärkeä peilivaihe. Pieni lapsi oppii peilaamalla katseellaan henkilöä, jonka kohtaa. Tutkimuksen mukaan vauvaikäiset tunnistavat kasvot paremmin, kun toinen katsoo suoraan silmiin.

Aikuisten maailmassa katse kertoo katsojan ja katseen kohteen suhteesta. Katse voi merkitä psykologista valtasuhdetta, jossa katsoja hallitsee katseen kohdetta. Tällöin puhutaan valvovasta tai holhoavasta katseesta. Tämän vuoksi islamilaisissa maissa naisten täytyy peittää kasvonsa.

Katsekontakti on tärkeä toisen ajatusten ja pyrkimysten ymmärtämiseksi, kuten maalauksessa ennustaja (Caravaggio 1595). Katsekontakti voimistaa toisesta tehtävää myönteistä arviota. Katsekontakti saa tutkimusten mukaan ihmiset käyttäytymään vuorovaikutusta edistävästi ja epäitsekkäästi toisten hyväksi. 

LAPIN SODAN PÄÄTTYMISESTÄ 80 VUOTTA

Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietettiin 27.4.2025 Lempäälässä. Tällä haluttiin kunnioittaa suomalaisia sotaveteraaneja sekä toisaalta saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan päättymistä. Tilaisuudessa luennoivat tietokirjailija Mika Kulju ja lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa.

Mika Kulju on julkaissut vuonna 2022 kirjan Lapin sota 1944 - 1945. Saksalaisia joukkoja oli aluksi Lapissa yli 200.000 eli paljon enemmän kuin koko maakunnan väestö. Suomalaisten joukkojen vahvuus oli arviolta 30.000 miestä.

Suomalaisten ensimmäinen suuri sotatoimi oli Tornion maihinnousu 1.10.1944. Lapin sota päättyi 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset olivat vetäytyneet Kilpisjärvellä Suomen Lapista.

Jyrki Vesikansa puolestaan on perehtynyt Lapin sotaan siviiliväestön kannalta. Saksalaiset tuhosivat esimerkiksi 90 prosenttia Rovaniemen rakennuskannasta. Lapin jälleenrakennus valmistui jo 1950-luvulla. Vesikansan mukaan Suomen kohtalot ovat aina liittyneet laajempiin kuvioihin.

UKRAINAN HISTORIA

Entinen diplomaatti ja suurlähettiläs Laura Reinilä kuvaa Kanava-lehdessä 2/2025 kokemuksiaan ja tietojaan otsikolla Ukrainan historia nousee unohduksesta. Ennen eläkkeelle jäämistään Reinilä toimi diplomaattina Neuvostoliitossa, Ukrainassa, Libyassa ja Tunisiassa.

Viikingit perustivat Ukrainan nykyisen pääkaupungin Kiovan Dnepr-joen rannalle slaavilaisten asuma-alueelle 600 - 700 luvuilla. Kiovalainen ruhtinas Juri Dolgoruki taas perusti Moskovan kaupungin Volgan rannalle vuonna 1167. Vasta 1500-luvulla Moskovan suuriruhtinaskunnasta alettiin käyttää yleisemmin nimeä Venäjä.

Venäjän ja ukrainan kielissä on eroja. Kieli ei kuitenkaan ole ukrainalaisille ongelma. Ukrainalaiset ovat kaksikielisiä ja keskustelussa voidaan käyttää venäjää ja ukrainaa rinnakkain. Kotikielenään ukrainaa käyttää nykyisin noin 76 prosenttia ja venäjää noin 18 prosenttia väestöstä.

Neuvostoliiton hajotessa ukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksi 24.8.1991. Joulukuussa 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia ukrainalaisista kannatti itsenäistymistä.

LUKEMINEN ON AVARTAVIN ASIA

Lukeminen on avartavin asia, mitä maailmassa on. Se lisää tietoisuutta ja ymmärrystä. Lukeminen vaatii ajatusta ja vain siihen keskittymistä. Silloin ei voi tehdä mitään muuta. Opetushallitus on todennut, että lukutaito luo tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Alati nopeutuvaan viesti- ja videotulvaan nojaava maailma koettelee keskittymiskykyä ja kykyä rauhoittua kirjan ääreen tai rauhoittua ylipäätään, syventyä, luoda tarinan tuomia maailmoja tai ymmärtää jotain täysin uutta. Suomessa on voitu pitää kansallisena ylpeytenä sitä, että luku- ja kirjoitustaito ovat säilyneet korkealla tasolla.

Aamulehti jakoi 1.12.2024 Tampereen Kirjafestareilla vuosittaisen Tulenkantaja-palkinnon, minkä sai kirjailija Helena Immonen romaanillaan Operaatio Tulikettu. Valintaperusteina olivat, että kirja sanoo maailmasta jotakin, mitä lukija ei ole ennen tajunnut, tarjoaa näkökulman, jota lukija ei ole huomannut tai kertoo tarinan, jota ei ole aikaisemmin kerrottu.

DEMOKRATIA EI OLE KIVEEN HAKATTU JÄRJESTELMÄ

Suomessa demokratia perustuu pian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 säädettyyn Suomen hallitusmuotoon. Muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa moderni demokratia kehittyi teorioiden ja vallankumousten kautta 1700-luvulta lähtien.

FT, Helsingin yliopiston dosentti Timo Miettinen oli 1.12.2024 Tampereen Kirjafestareilla haastateltavana uusimmasta kirjastaan Demokratian aika. Kuulijoita oli niin paljon, että istumapaikat loppuivat kesken. Jaossa olivat kirjan ensimmäisen painoksen viimeiset kappaleet.

Demokratia ei ole liberalismin, sosialismin tai nationalismin tavoin ideologia. Vuonna 1989 tapahtuneen Berliinin muurin murtumisen ja 1991 toteutuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yhdysvaltalainen Francis Fukuyama julisti kirjassaan, että historia on loppunut. Tällä hän tarkoitti sitä, että liberaali demokratia oli voittanut ideologioiden kamppailun.

Kirjailija ja toimittaja Tommi Melenderin Suomen Kuvalehdessä 19.12.2024 esittämän käsityksen mukaan liberaali demokratia ei kuitenkaan ole täyttänyt lupauksiaan kaikkien näkökulmasta. Globalisaation hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti. Finanssikapitalismi on kärjistänyt tulo- ja varallisuuseroja.

Tavalliset amerikkalaiset, joita on yli 60 prosenttia väestöstä, joutuvat paiskimaan enemmän töitä kuin 50 vuotta sitten hankkiakseen kodin, kustantaakseen lastensa opinnot ja terveydenhuoltonsa. Euroopassakin keskiluokan ja duunareiden usko siihen, että seuraava sukupolvi pärjää aina edellistä paremmin, on murentunut. Tästä aiheutuva katkeruus ja viha näkyy vaaleissa.

MORAALINEN KUNNIANHIMO

Menestyskirjailija Rutger Bregman saarnaa moraalisesta kunnianhimosta, koska ilman sitä maailma tuhoutuu. Demokratia ja oikeusvaltio eivät tule annettuina. Bregmanin kirjoja on käännetty 46 kielelle ja uusin Moraalinen kunnianhimo ilmestyi maailman ensimmäisten käännösten joukossa myös suomeksi lokakuussa 2024.

Hollannissa vuonna 1988 syntynyt Rutger Bregman on myös startupyrittäjä, joka siirsi kolmen muun kanssa Amsterdamiin perustamansa yrityksen The School for Moral Ambition syksyllä 2024 New Yorkiin. Tavoitteena on kouluttaa ihmisiä ja herättää henkiin maailmanparannuksen liekki lahjakkaimmissa.

Rutger Bregman kannustaa lukijoitaan myös perustamaan oman moraalisen kunnianhimon piirinsä. Se on pieni 5 - 8 hengen ryhmä, jossa kaikki auttavat toisiaan löytämään tavan vaikuttaa myönteisesti.

Hyväntekeväisyysjärjestö Lions Club Lempäälän yhden ihailemani idealistin jo vuonna 2016 esittämän idean pohjalta on perustettu moraalisen kunnianhimon piiri: Rauhalliset ryhmä. Siinä on 5 jäsentä ja sen tarkoituksena on osaltaan edistää rauhan hanketta maailmassa. Vuodesta 2019 alkaen ryhmä on julkaissut aiheesta blogeja, jotka ovat luettavissa LC Lempäälän kotisivujen kautta.

KIRJAILIJA YRJÖ KOKON ELÄMÄ JA TEOKSET

Eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokolla oli värikäs elämä, mistä syntyi monipuolisia teoksia. Professori Timo Huttula esitelmöi aiheesta Lempäälässä 8.6.2024. Kokko syntyi vuonna 1903 Sortavalassa ja kuoli 1977 Helsingissä, mutta hänet on haudattu vaimonsa hammaslääkäri Aune Iluksen kotipaikkakunnalle Lempäälään.

Yrjö Kokko valmistui vuonna 1923 ylioppilaaksi Viipurin Suomalaisesta lyseosta. Koska Suomessa ei silloin voinut valmistua eläinlääkäriksi hän joutui opiskelemaan Hannoverin, Tarton ja Wienin korkeakouluissa 1923 - 1930. Toimittuaan eläinlääkärin viroissa ja armeijan eläinlääkärinä Kokko jäi vuonna 1950 vapaaksi kirjailijaksi.

Ennen sotia tulevan kirjailijan pieni tytär oli kysynyt isältään, onko keijukaisia olemassa. Hämmentynyt isä oli yrittänyt selittää, että asia riippuu siitä, miten sen käsittää. Oikeastaan keijukaisia ei ole ja oikeastaan niitä on. On ihmisiä, joilla ei ole keijukaisia ja toisia, joilla on keijukaisia.

Jatkosodan asemasotavaiheessa joulukuussa 1941 Karjalan kannaksen rintamalinja oli pysäytetty vanhalle  rajalle. Palatessaan koleana talvi-iltana hevosten tarkastusmatkalta majapaikkaansa rintamasuunnassa jylisevien tykkien suuliekit heijastuivat eläinlääkärin auton jäätyvään tuulilasiin.

Hangatessaan huurretta kirjailija näki lasissa pienen sormenmittaisen olennon, jonka piirteet tulivat yhä selvemmiksi. Se oli pieni tyttö, jolla oli lumivalkea turkki. Tyttö hymyili ja osoitti toista samankokoista olentoa. Siinä hymyili metsän peikko, jollaisten kuvia oli satukirjoissa.

Kokko tunsi löytäneensä sotilaiden joululehden juttuun teeman, minkä muodosti pessimismin ja optimismin välinen kamppailu. Majoituskorsussaan Kokko kirjoitti koko yön ja sai joulusadun aamuksi valmiiksi. Sodan jatkuessa satu laajeni kirjaksi, mikä ilmestyi vuonna 1944 nimellä Pessi ja Illuusia.

Kokko muistetaan myös sotien jälkeen toiminnastaan Suomen laulujoutsenten pelastamiseksi. Tähän harrastukseen hän on kertonut käyttäneensä viisi vuotta ja kävelleensä 3000 kilometriä Lapin tuntureilla. Kokolta on ilmestynyt 20 kirjaa, joista Pessi ja Illuusia on käännetty monille kielille. Siitä on tehty myös elokuva ja baletti.

NOBELIN RAUHANPALKINTO YDINPOMMEISTA ELOONJÄÄNEILLE

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty 11.10.2024 Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista eloonjääneiden japanilaisten järjestölle Nihon Hidankyo. Vuonna 1956 perustettu järjestö toimii ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.

Toisen maailmansodan päätyttyä 7.5.1945 Euroopassa Saksan antautumiseen sota Aasiassa jatkui kiivaana Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman puolustusneuvostonsa kanssa päätti kokeilla heinäkuussa 1945 valmistuneen uuden atomiaseen vaikutusta Japaniin.

Ensimmäinen atomipommi pudotettiin 6.8.1945 Hiroshiman kaupunkiin ja toinen kolme päivää myöhemmin Nagasakiin. Hiroshimassa pommi tappoi välittömästi noin 75.000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Nagasakissa pommi tappoi heti noin 70.000 ihmistä.

Myöhemmin radioaktiivinen säteily tappoi vielä monia niistä, jotka selvisivät hengissä räjähdyksistä. Japanin antautuminen allekirjoitettiin 2.9.1945. Vasta silloin toinen maailmansota oli kaikkialla päättynyt.

Ydinpommituksista elossa selvinneet ovat kertomalla omista kokemuksistaan osoittaneet, miksi ydinaseita ei pidä enää koskaan käyttää. Japanissa on vahva muistamisen kulttuuri, mikä vie eloonjääneiden viestiä eteenpäin tuleville sukupolville. Vuoden 1945 pommitusten jälkeen ydinaseita ei ole käytetty sodassa 79 vuoteen.

Palkinnon valinta on ajankohtainen ja perusteltu, koska yhä uudet maat pyrkivät hankkimaan ydinaseen ja jotkut vihjailevat mahdollisuudesta niiden käyttämiseen.

MITÄ JOS TÄMÄ OLISI ELÄMÄNI VIIMEINEN PÄIVÄ?

Toimitusjohtaja ja ympäristövaikuttaja Leo Stranius on tehnyt omassa elämässään kokeen elää sata päivää siten, että ajattelee niiden olevan hänen viimeisensä. Tuon ajan hän kirjoitti päiväkirjaa, mistä on alkuvuonna 2024 julkaistu kirja 101 onnen päivää.

Leo Stranius syntyi Leningradissa suomalaisen opiskelijaisän ja venäläisen äidin lapsena. Vanhempien erottua pojan ollessa kaksivuotias Suomeen muuttaneet isä ja poika olivat niin köyhiä, että joutuivat asumaan Helsingissä asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitetussa vieraskodissa.

Nykyisin 49-vuotias Stranius on perusterve himokuntoilija, joka elää hektistä lapsiperhearkea vaimonsa ja kahden kouluikäisen lapsensa kanssa Helsingin Käpylässä. Näistä lähtökohdista ihmiskoe tuntuu kummalliselta. Kuitenkin jokainen meistä voi kuolla minä hetkenä hyvänsä. Kysymys kuuluu: Jos kuolisit huomenna, olisitko tyytyväinen elämääsi?

Stranius viittaa australialaisen saattohoitajana toimineen sairaanhoitajan Bronnie Waren kirjaan Viisi viimeistä toivetta. Sen mukaan kuolevat ihmiset katuvat sitä, että ovat käyttäneet aikansa liialliseen työntekoon, antaneet liikaa painoa muiden mielipiteille, eivät ole tavoitelleet sinnikkäämmin unelmiaan, eivät ole ilmaisseet tunteitaan tai panostaneet ystävyyssuhteisiin. Enemmän kadumme niitä asioita, joita emme tehneet, kuin niitä, joita teimme tai yritimme. 

SUOMALAISTA PROPAGANDAA JA TIEDOTUSTA

Ennen talvisotaa perustettiin lokakuussa 1939 päämajaan propagandaosasto. Sitä varten oli koulutettu 60 propagandistia. Mukana olivat radiotoimittaja Pekka Tiilikainen ja kirjailija Mika Waltari. Koska propaganda-sanalla oli kielteinen kaiku, nimi muutetiin välirauhan aikana tiedotusosastoksi. Sen alaisuudessa toimi kymmenkunta TK-tiedotuskomppaniaa.

Viipurin valtausparaati 31. elokuuta 1941

Lueskelin TK-rintamakirjeenvaihtajien ja -valokuvaajien syksyllä 1941 julkaistut kirjat "Viipuria kohti" ja "Korpisoturit kertovat". Edellinen kertoo "suomalaisesta salamasodasta" Karjalan kannaksen joukkojen hyökättyä 21.8 yli uuden rajan. Hyökkäys johti 29.8 Viipurin valtaamiseen ja päättyi 1.9 vanhalle rajalle.

Suomalaiset ylittämässä vanhaa rajaa

Korpisoturien kertomukset sijoittuvat maamme kapeimmalle kohdalle Kainuusta itään. Täällä hyökkäys alkoi 4.7 valtakunnanrajan yli tavoitteena parinkymmenen kilometrin päässä oleva Repola, mikä saavutettiin 8.7. Noin sadan kilometrin päässä oleva Rukajärvi vallattiin 11.9. Hyökkäys pysäytettiin sen takana olevalle Ontajoelle, missä rintama pysyi kolme vuotta välirauhansopimuksen mukaiseen vetäytymiseen asti.

Hirsi hirreltä Lieksajärveltä Lopelle

Armeijan ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin täyttäessä 4.6.1942 75-vuotta Rukajärvelle hyökänneen 14. divisioonan sotilaat rakensivat hänelle Repolaan Lieksajärven rannalle kelohonkaisen metsästysmajan. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja pystytettiin uudestaan 1945 Lopelle, missä Marskin Maja toimii nykyisin museona.

TK-kirjeenvaihtajat ja -kuvaajat tallensivat jälkipolville historiallisesti arvokkaan perinnön. TK-kuvaajien sota-aikana ottamat valokuvat on koottu 160.000 kuvan arkistoksi, mikä on digitoitu SA-kuva-arkistoksi. Se on internetissä vapaasti katsottavana.

VAPAUDEN MIEKKA

Lempäälässä vietettiin sunnuntaina 14.7.2024 kirkkotorille vuonna 1934 pystytetyn vapauden miekan 90-vuotisjuhlaa. Muistomerkin jalustassa on teksti: Lempäälän - Vesilahden rintamalla 1918 maansa vapauden puolesta kaatuneitten muistoksi. Tätä ennen noin 14 metriä korkeaa muistomerkkiä oli korjattu useiden viikkojen ajan.

Juhlapuheen mukaan muistomerkin perustamisen aikakaudella korostuivat kolme tunnettua arvoa: koti, uskonto ja isänmaa. Vuosikymmenten jälkeen arvot ovat kiteytyneet muotoon: itsenäisyys, vapaus ja läntiset arvot. Valtioneuvoston 20.6.2024 antaman selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Muistomerkin suunnitellut lempääläinen taiteilija Richard Rautalin kuului Suomen taiteilijapiirien jo 1800-luvun lopulta hellimien kansallisromanttisten itsenäisyysajatusten kannattajiin. Lempääläiset harrastajamuusikot Heini ja Pekka Mäenpää esittivät juhlatilaisuudessa musiikkia ja laulua. Arkkitehti Pekka Mäenpää on itse sanoittanut laulunsa "Emme saa luovuttaa":

"Vaikka sodat ei näytäkään vähenevän, emme saa luovuttaa. 

Vaikka tuho tuntuisi lähenevän, emme saa luovuttaa.

Aseet paranevat, mutta ei ihminen, tämän päivänkin uutiset kertovat sen.

Mutta rauhaa ja oikeutta on tehtävä, emme saa luovuttaa."

ÄLYPUHELIN VAIKUTTAA IHMISKUNNAN TULEVAISUUTEEN

Amerikkalainen sosiaalipsykologi, moraalin tutkija ja eettisen johtajuuden professori Jonathan Haidt väittää juuri ilmestyneessä kirjassaan Ahdistunut sukupolvi, että puhelimeen perustuva lapsuus on korvannut leikkiin perustuvan lapsuuden.

Nopea siirtymä älypuhelimiin 2010-luvulta alkaen selittää, miksi nuorten ahdistus ja masennus ovat räjähtäneet käsiin eri puolilla maailmaa. Näin tulevista sukupolvista kasvaa onnettomia ja toimintakyvyttömiä.

Älypuhelimet aiheuttavat sosiaalista vajetta, univajetta, tarkkaavaisuuden pirstoutumista ja riippuvuutta, mitkä heikentävät mielenterveyttä. Kun lapsi saa älypuhelimen, se on hänen huomionsa keskipiste ja syrjäyttää kaiken muun.

Toimittaja Anna Tommola esittelee Suomen Kuvalehden numerossa 21/24.5.2024 Jonathan Haidtin teoksen. Johtopäätös on, että lapsen sosiaaliset taidot jäävät vajaiksi, kun he eivät opi toimimaan ryhmässä eivätkä osaa lukea toisten ilmeitä ja eleitä. Mitä mieltä sinä olet?

VOIMMEKO YMMÄRTÄÄ TOISIAMME?

Helsingin yliopiston venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoki piti 19.3.2024 Tampereen yliopiston ikääntyvien yliopistossa luennon. Aiheena oli maailman ehkä suurin ongelma eli se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Hän on julkaissut tutkimuksistaan myös kirjan Väärinymmärryksiä, Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? (Gaudeamus 2020).

Väärinymmärrykset ovat usein pieniä ja arkisia, mutta joskus niillä on vakavia seurauksia. Ne rikkovat ihmissuhteita, lyövät kapuloita politiikan ja kaupan rattaisiin sekä vaarantavat ihmishenkiä. Ihmisten välisen kommunikaation toistuvat epäonnistuminen on maailman suurimpia ongelmia.

Ihmisten välinen kommunikaatio on niin perustava asia yhteiskunnassamme, että sen ongelmat edistävät monien muiden globaalien ja viheliäisten ongelmien syntyä. Eikä noita ongelmia pystytä tehokkaasti ratkomaankaan ilman keskinäistä ymmärrystä.

Kieli on joustavuudessaan epätarkka kommunikaatioväline ja usein virheellisesti oletamme keskustelukumppanin tietopohjan vastaavan omaamme. Lisäksi aivomme pyrkivät säästämään energiaa tietoa käsitellessään. Aivojen toiminnan rajoitukset ja ihmismieleen kertyneet käsitykset, asenteet ja tiedot näkyvät kommunikaation sujumisessa. 

Erot tiedon määrässä ja laadussa sekä koko maailmankuvassa muodostavat ison riskin ymmärtämiselle. Kun ymmärrämme, miksi emme aina ymmärrä toisiamme, voimme selvitä paremmin.

DEMOKRATIA JA ASIANTUNTEMUS

Wienin yliopiston professori ja tekoälyn etiikan asiantuntija, belgialainen Mark Coeckelbergh on vuonna 2024 julkaisut heti ilmestymisensä jälkeen suomennetun kirjan Miksi tekoäly nakertaa demokratiaa ja mitä sille voidaan tehdä. Kirjassaan hän määrittelee länsimaista demokratiaa seuraavasti.

Demokratia voidaan ymmärtää monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan demokratia on äänten keräämisen menetelmä. Edustuksellisessa demokratiassa ensin äänestetään kansalaisia edustavat poliitikot ja sen jälkeen he äänestävät puolestamme. Enemmistöpäätöksillä tehdään poliittisia päätöksiä.

Rikkaassa muodossaan demokratialta edellytetään enemmän. Kansalaisilta edellytetään aktiivisuutta, osallistumista ja itsenäistä ajattelemista. Heidän edellytetään keskustelevan avoimesti ja julkisesti. Heidän edellytetään olevan valmiita muuttamaan näkemyksiään tarpeen mukaan. Aktiivinen osallistuminen estää vallan väärinkäytön.

Tämä demokratian moderni versio edellyttää kansalaisilta tietoa ja ymmärrystä. Nykyaikaisten tietoyhteiskuntien tapahtumien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin korkeaa asiantuntemusta. Tämä on olemassa olevien demokratioiden heikkous ja ongelma: voiko asiantuntijatieto olla kaikilla ja tuleeko näin olla?

Demokratia rikkaammassa muodossaan on vielä toteutumaton ihanne. Haluamme demokratiaa ja haluamme asiantuntemusta. Mutta meillä ei ole selkeää ajatusta siitä, miten demokratia yhdistetään asiantuntemukseen. Demokratia ymmärretään ihanteeksi, joka toteutuu ja toteutetaan eri asteisena ja jolla voi olla erilaisia muotoja lännessä ja muualla.

PERSOONALLISUUS JA VALTA

Arvostettu englantilainen historioitsija Sir Ian Kershaw on julkaissut vuonna 2023 suomennetun tutkimuksen nimellä Personality and Power, Builders and Destroyers of Modern Europe. Kirjassaan hän pohtii, mikä nostaa vahvat persoonallisuudet valtaan ja mikä edistää tai rajoittaa heidän vallankäyttöään.

Kysymys yksilön vaikutuksesta historialliseen muutokseen on askarruttanut historioitsijoita. Tutkimuksessa nimetään neljä vallan lähdettä: ideologinen, taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen. Demokratioissa valtaa käytetään valtion kautta, mutta diktatuureissa ikään kuin valtion yli.

Vallankäyttäjissä on samanlaisia luonteenpiirteitä: autoritaarisuus, itsekeskeisyys, määrätietoisuus, päättäväisyys, onnistumisen halu, luonteenlujuus ja motivoituneisuus. Tällaisia yksilöitä sanotaan usein karismaattisiksi. Usein heissä havaitaan myös pelottavia suvaitsemattomuuden tai vihan ilmauksia.

Kaikissa tapauksissa historiallinen vaikutus johtui ainutkertaisista olosuhteista, mitkä tekivät valtaannousun ja vallankäytön mahdolliseksi. Johtajat erottuivat kyvyillään käyttää menestyksellisesti hyväkseen niitä olosuhteita, joiden luomiseen he eivät välttämättä osallistuneet lainkaan.

On vaikea kuvitella suurempaa vastakohtaisuutta persoonallisuudessa ja vallankäytössä, kuin Hitlerin ja Gorbatshovin välillä. Heissä ruumiillistui täysin toisistaan poikkeavin tavoin yksilön merkitys käänteentekevän historiallisen muutoksen toteuttamisessa. Yksikin johtaja voi muuttaa historian kulkua - hyvässä ja pahassa.