ISLAMIN SYNTY

Islam on suhteellisen nuori uskonto. Sen perustaja Muhammed syntyi Mekassa noin vuonna 570 kauppiassukuun. Noin 40-vuotiaana Muhammed alkoi nähdä näkyjä ja ilmestyksiä, joista sai alkunsa muslimien pyhä kirja Koraani.  

Muhammed alkoi saarnata uutta uskontoa ja kehotti muita vannomaan uskollisuutta uudelle jumalalle Allahille. Vuonna 622 noin 400 kilometriä Mekasta pohjoiseen olevan naapurikaupungin Medinan asukkaat pyysivät Muhammedilta apua rauhan ja järjestyksen saamiseksi Medinaan.

Muhammed ei tullut Medinaan ihmisenä vaan profeettana. Hänen ja medinalaisten sopimus on kirjattu Medinan-perustuslaki nimiseen asiakirjaan. Sen mukaan Muhammedista tuli paikallisten paimentolaisklaanien ja ihmisten kiistoja ratkova tuomari. Muhammed alkoi rakentaa uutta valtiota, jota klaanit eivät hallinneet ja hänen valtansa kasvoi. 

Muhammed kuoli vuonna 632, mutta alle vuosikymmenessä hän oli luonut perustan vahvalle islamilaiselle valtiolle, jättimäiselle Lähi-idän kattavalle imperiumille ja uudelle, vaikuttavalle sivilisaatiolle. Islam on kristinuskon jälkeen maailman toiseksi suurin uskonto, jolla sanotaan olevan 1,8 miljardia kannattajaa. Se on valtauskontona Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Indonesiassa ja eräissä muissa Aasian maissa.

Tieteelliset todisteet Muhammedin elämästä puuttuvat, koska hänestä ei ole 700-lukua vanhempia kirjallisia lähteitä. Tämä tarina perustuu suulliseen islamilaiseen perimätietoon sekä professoreiden Daron Acemoglun ja James A. Robinsonin vuonna 2019 ilmestyneeseen teokseen The Narrow Corridor (Kapea käytävä, valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo).

KIITETTY JA KIROTTU NETTI

Tiistaina 18.5.2021 YleTV1 esitti Prisma-dokumentin Digisukupolven haasteet, minkä mukaan lasten ruutuajan määrä huolestuttaa asiantuntijoita. Kuinka monta tuntia vuorokaudessa lapsi voi viettää älypuhelimen, tabletin, television tai videopelien äärellä ja mitä liiallisesta ruutuajasta voi seurata?

Maaliskuussa julkaistun suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan noin neljännes puolitoistavuotiaista lapsista viettää erilaisten ruutujen ääressä jo yli tunnin päivässä ja viisivuotiaista melkein kaikki. Virallisten kansainvälisten suositusten mukaan tähän pitäisi käyttää selvästi vähemmän aikaa. Pelätään, että puheen kehitys hidastuu, keskittymiskyky heikkenee ja oppiminen vaikeutuu.

Keskiviikkona 19.5 ilmestyneen Lempäälän-Vesilahden Sanomien pääkirjoituksen mukaan koulusta poisjääminen on kasvava ilmiö Suomessa, joka koskee tuoreen arvion mukaan yli 4.000 yläkouluikäistä nuorta vuosittain. Yleisimpiä syitä ovat nuoren sekoittunut vuorokausirytmi, se ettei koulu kiinnosta ja että nuoria kiusataan. Oppimisen vaikeudet sekä luku- ja kirjoitustaidon puutteet ovat paljon poissaolevilla nuorilla yleisempiä.

Torstaina 20.5 Suomen Lions-liiton webinaarissa esitettiin nettikiusaamisen ehkäisemiseksi kauden 2021-2022 valtakunnallista kampanjaa "Kiusaamisesta terveeseen nettikäytökseen". Se perustuu tuoreeseen Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyyn. Erään lapsen vastauksen mukaan "Konflikti on kivaa kun on tylsää".

HYMYN SALAISUUS

Television keskusteluohjelmassa Flinkkilä & Kellomäki esiintyi viime talvena kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija Krista Launonen. Hän oli hymyillyt ja nauranut aina. Hymy kuitenkin hyytyi, kun hän kohtasi kärsimyksen: hänen sisarensa kuoli ja hän itse sairastui parantumattomaan syöpään. Kaikesta huolimatta hän päätti hymyillä ja olla positiivinen - koska hymy säilyttää elämänilon.

Ennen ajateltiin, että totisuus on arvokasta ja että hymy vähentää arvokkuutta. Pariisissa Louvren taidemuseossa olevalla Leonardo da Vincin vuonna 1503 maalaamalla Mona Lisalla sanotaan olevan maailman kuuluisin hymy. Se on niin salaperäinen, että katsoja joutuu miettimään, onko se hymy ollenkaan.

Vanhoista matrikkeleista on vaikea löytää hymyileviä ilmeitä. Vuosien 1975 ja 2019 lakimiesmatrikkeleista tekemäni pienen otoksen mukaan totisten ilmeiden määrä on parissa sukupolvessa vähentynyt 85 prosentista 40 prosenttiin eli noin puoleen. Sen sijaan leveiden hymyjen määrä on lisääntynyt 5 prosentista 25 prosenttiin eli moninkertaiseksi.

Ilmeitä voi tutkia myös julkkisten ja johtajien elämäkerroista ja muistelmista. Julkiset tilaisuudet, kuten eduskunnan kyselytunnit tarjoavat elävää kuvaa. Selvää on, että kokouksen puheenjohtaja ei voi jatkuvasti hymyillä, vaan hänen täytyy pitää ilmeensä asiallisena. Hammastahnahymyllä hän menettäisi uskottavuutensa ja luottamuksensa, niin kuin kävi eräälle Suomen pääministerille muutamia vuosia sitten.

Päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Itse ihmettelin aikoinani kunnanvaltuuston kokouksessa erään korokkeella istuneen johtajan ilmettä, koska hymy oli siitä kaukana. Ilme oli usein hymytön ja kyllästynyt - ikään kuin kokouksessa istuminen olisi ollut kärsimystä. 

SUURI VALHE

Eduskunta päätti 6.3.2021 siirtää kuntavaaleja kaksi kuukautta huononevan koronatilanteen vuoksi. Sosiaalisessa mediassa vihjailtiin, että kyseessä on salamyhkäinen kiero operaatio ja puhuttiin demokraattisen luottamuksen musertamisesta. Näin pyritään luomaan epäilystä ja epäluottamusta sekä luomaan kuvaa, että vaalien siirto olisi jotenkin poliittisesti motivoitunut.

Yhteiskunnallisen epäluottamuksen synnyttäminen vaatii epäluottamuksen lietsomista. Kun vapaita ja rehellisiä vaaleja vastaan lietsotaan epäluuloa, voi käydä niin kuin Yhdysvalloissa. Siellä miljoonat ihmiset uskovat edelleen, että edellinen presidentti voitti marraskuun 2020 presidentinvaalit ja että vaalit manipuloitiin ja väärennettiin nykyisen presidentin voitoksi.

Tällaisen maailmankuvan luomista kutsutaan suureksi valheeksi. Tällöin pienet valheet eivät riitä, vaan pitää rakentaa kokonaan uusi tulkinta siitä, mitä oikeasti tapahtui. Tämä on autoritaaristen hallintojen retorinen keino, mikä on peräisin Adolf Hitlerin oppikirjasta Mein Kampf (Taisteluni). Tämä suuri valhe aiheutti noin 60 - 70 miljoonan ihmisen kuoleman toisessa maailmansodassa.

Mein Kampfin suomenkielisen painoksen kansilehti vuodelta 1941. 

Tällaiselle kehitykselle ei mikään maa ole immuuni. Harva ihminen uskoo tietoisesti valheeseen. Toimittaja Markus Määttänen on kolumnissaan (AL 13.3.2021) esittänyt teorian, että suuri valhe on monilla tullut korkeampaan voimaan uskomisen tilalle. Kyse on maallistumisen, materiaalisen yltäkylläisyyden ja merkityksettömyyteen havahtumisen paljastamasta tyhjästä tilasta, mitä suuri valhe täyttää.

PAAVI VÄLITTÄÄ RAUHAA JA VELJEYDEN SANOMAA

Paavi on katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Roomassa sijaitsevan Vatikaanivaltion päämies. Katolisen kirkon käsityksen mukaan paavi on Kristuksen käskynhaltija maan päällä. Nykyinen vuonna 2013 virkaan valittu paavi Franciscus on 84-vuotias.

 Pietarinkirkko Vatikaanivaltiossa Roomassa.

Keskiajalla paavi oli ajoittain kristillisen maailman vaikutusvaltaisin mies kuninkaiden ja keisarien yläpuolella. Nykyään paavilla ja Vatikaanivaltiolla ei ole merkittävää sotilaallista tai poliittista valtaa, mutta paavi on tärkeä moraalivaikuttaja 1,3 miljardille katolisen kirkon jäsenelle ja hänen mielipiteensä huomioidaan laajalti.

 Paavi Franciscus.

Paavi Franciscus on ensimmäinen roomalaiskatolisen kirkon johtaja, joka on vieraillut Irakissa. Matkallaan maaliskuun alussa 2021 hän julisti, että me uskovaiset emme voi pysyä hiljaa, kun terrorismi käyttää uskontoa hyväksi. Me olemme rauhan kansaa ja rakkauden sivilisaatiota.

Paavin matkan motoksi valitulla lainauksella Matteuksen evankeliumista "Te olette kaikki veljiä" ei viitata vain kristittyihin, vaan myös muslimeihin ja muihin uskontokuntiin. Franciscus allekirjoitti julistuksen, jonka mukaan inhimillinen veljeys koskettaa kaikkia ihmisiä.

Nelipäiväisellä kiertomatkallaan paavi vieraili muinaisen Kaldean Urissa, mistä Raamatun mukaan oli kotoisin Abraham - kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin patriarkka. Paavi vieraili myös Mosulissa, missä osa asukkaista puhuu yhä arameaa, jonka uskotaan olleen myös Jeesuksen äidinkieli.

Irakin kartta

Koko maailman kattavaan Lionsjärjestöön kuuluvan lionsklubi on toiminut Vatikaanivaltiossa vuodesta 2003. Irak on vuodesta 2007 alkaen ollut maailman 199. lionsmaa. Tulevana pääsiäisenä 2021 paavi kohdistanee taas perinteisen rauhantervehdyksensä koko maailmalle.  

KANSAINVAELLUKSET

Vaeltajia on ollut aikojen alusta. Jo 40.000 vuotta sitten esivanhempamme etsivät uusia metsästys- ja kalastusalueita ja levittäytyivät Aasiaan ja Eurooppaan. Idän suunnalta vaelsivat suomalaisugrilaiset kansat nykyisille asuinsijoilleen, myös Suomen niemelle.

Väkeä on liikuttanut uskonto ja liikuttaa edelleen. Uskonsodat vainoseuraamuksineen muuttelivat Euroopan väestökarttaa kolmen vuosisadan ajan 1300-1700.

Sotien jälkeen Suomi kotoutti karjalaiset. Kun työtä ja leipää ei riittänyt kaikille, muutti Ruotsiin runsaasti suomalaisia. Aikaisemmin oli Suomesta muutettu Amerikkaan. Tällöin sosiaaliset sukuyhteydet jäivät aluksi kirjeiden ja myöhemmin puhelimien varaan.

Nykyiset pakolaisaallot muistuttavat jo pienimuotoisia kansainvaelluksia. Enimmät muuttavat etelästä pohjoiseen, monet tänne Pohjoiseen asti. 2000-luvulla pakolaisuus johtuu sodista, etnisestä väkivallasta, nälästä ja toiveesta leveämmästä leivästä.

Uhka, mihin me voimme itse vaikuttaa joka päivä on ilmaston muutos. Ilman lämpenemisen vaikutuksesta tulee suuret kansainvaellukset niiltä alueilta, missä ruokaa ei enää pystytä tuottamaan.

Ihmisillä on hätä ja turvattomuus, mutta heillä on kuitenkin yksi Tähti, mikä vie eteenpäin.

 Se on Toivo paremmasta!

 

 

VERKOSTOT JA VALTAKLIKIT

Ihmisten verkosto muodostuu joukosta ihmisiä ja niiden välisiä suhteita. Ihmissuhteiden normaali perusta on lojaalisuus, solidaarisuus ja luottamus. Verkostot auttavat työelämässä. Kukaan ei pärjää täysin ilman muita. Parhaimmillaan verkostot toimivat avoimesti, tasa-arvoisesti ja melko pyyteettömästi.

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitä, miten valtaklikit tulevat kalliiksi. Keskustelu koskee työpaikoilla koettua kiusaamista ja epäasiallista kohtelua. Yli 60 % ihmisistä kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Hyvät työntekijät pettyvät, masentuvat ja uupuvat työssään valtapelien, suosikkijärjestelmien ja niistä johtuvien pelkojen tai oman edun tavoittelun vuoksi.

Valtaklikit ovat autoritaarisia, suvaitsemattomia ja enemmän tai vähemmän suljettuja verkostoja - melkein kuin salaliittoja. Niihin kuuluvat eivät ajattele itse, vaan antavat klikin päättää. Valtaklikkejä on suhteellisesti eniten julkisen sektorin työpaikoilla. Koska kunnat ovat julkisen sektorin suurin työllistäjä, niin määrällisesti eniten valtaklikkejä on kunnissa.

Valtaklikit rakentuvat epäterveelle vastavuoroisuudelle, missä jäädään velkaa vastapalveluista. Kun sinä teet hyvää minulle, niin minäkin teen hyvää sinulle. Tästä seuraa vääristynyt tilanne, missä valtaa halutaan käyttää oman valtaklikin eduksi. Pätevin jätetään valitsematta eivätkä parhaat ideat ja ratkaisut koskaan toteudu. Tämä heikentää ihmisten mielenterveyttä ja mielenrauhaa. Siksi valtaklikit pitää tunnistaa ja niitä pitää vastustaa.