KYÖSTI KALLIO ALLEKIRJOITTI VALTAKIRJAN RAUHAAN

Kyösti Kallio (1873 - 1940) valittiin ensimmäisen kerran edustajaksi valtiopäiville 1904. Sen jälkeen hän toimi eduskunnan puhemiehenä 15 kertaa ja ministerinä yhdeksän kertaa, mistä pääministerinä neljä kertaa. Kallio oli Suomen tasavallan neljäs presidentti 1937 - 1940.

Kyösti Kallion hautamuistomerkki Nivalassa. Kuva: Markku Leino 30.7.2019.

Kyösti Kallio kannatti eduskuntauudistusta, millä Suomi sai 1906 yleisen äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa. Kallio puolusti naisten äänioikeutta ja vastusti varattomuudesta johtuvaa äänivallan rajoitusta. Kallion uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta.

Vaikka Kyösti Kallio oli tuominnut jyrkästi punaisten väkivaltaisuudet, hän vaati heti vuoden 1918 sodan päätyttyä kostotoimista pidättymistä. Kallio vaati ensimmäisenä tunnettuna valkoisena poliitikkona 5.5.1918, että tulisi rakentaa Suomea, missä ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Kallio otti sosiaalidemokraatit hallitukseen, mikä aloitti ns. punamultayhteistyön ja mahdollisti talvisodan yhteishengen.

Kyösti Kallio vaikutti maatalousministerinä ratkaisevasti 15.10.1918 säädettyyn ns. torpparilakiin, millä torpparit saivat lunastaa torppansa itselleen ja vuoden 1922 asutuslakiin (Lex Kallio), millä maata omistamattomat saattoivat hankkia itselleen maata. Molemmat lait vaikuttivat suuresti kansakunnan yhtenäistymiseen ja puolustustahtoon talvi- ja jatkosodassa.

Allekirjoittaessaan 12.3.1940 valtakirjan, mikä antoi Moskovan rauhanneuvottelijoille valtuudet hyväksyä talvisodan ankarat rauhanehdot, Kallion kerrotaan sanoneen: "Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi." Puolen vuoden kuluttua käsi halvaantui.

Talvisodan aikana 30.11.1939 - 13.3.1940 presidentti Kyösti Kallio oli kansan rohkaisija ja moraalinen selkäranka. Talvisodan kovat koettelemukset mursivat kuitenkin Kallion terveyden ja hän joutui 27.11.1940 terveydentilaansa vedoten pyytämään eroa presidentin virasta.

Sankarihautojen muistomerkki Nivalassa. Kuva: Markku Leino 30.7.2019.

Ollessaan 19.12.1940 lähdössä presidentinlinnasta kotiinsa Nivalaan Kallio menehtyi Helsingin rautatieasemalla kunniakomppanian edessä porilaisten marssin soidessa äkilliseen sydänkohtaukseen. Voidaankin sanoa, että presidentti Kyösti Kallio oli talvisodan korkea-arvoisin sankarivainaja.

RAUHAN JA ITSENÄISYYDEN TAKUUMIEHET

Ote lempääläisen 95 vuotta täyttäneen sotaveteraanin, alikersantti Olli Hovin kirjoituksesta teoksessa U.E. Moisala - Pertti Alanen, Kun hyökkääjän tie suljettiin, Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 Karjalan kannaksella veteraanitutkimuksen ja neuvostolähteiden valossa, 1988.

"Niiden veljien muisto, joiden luut ovat vaalenneet Äyräpään harjulla ja Kannaksen metsissä, velvoittaa minutkin kirjoittamaan näitä yksinkertaisia ajatuksiani.

Jokaisen veljen eväät tunnettiin, omista annettiin ja vastaanotettiin, syyttämättä ja tuomitsematta. Viikatemies saattaa käskyt ja komennot tehottomiksi.

Ymmärrän, miten Suomen lähihistoria on kirjoitettu kauniiksi, sillä on omat jalot, suuret persoonansa. Pettureista on tehty pelastajat ja vastuunkantajista sotarikolliset.

Historia on tuominnut ja unohtanut yhtenä tärkeänä puolustustahdon rakennusrisuna toimineen todellisen valtiomiesteon, Ribbentrop-sopimuksen. Sen tekijä oli vastuunottaja ja kantaja, jolla oli myöskin antaa käteenkäypää ja moraalia kohentavaa vaikutusta.

Panssarin lähitorjunta sai uudet aseet ja saksalaisten sturm-vaunujen näkeminen rauhoitti Ihantalassa ja Vuosalmella. Stuka-lentokoneet katkaisivat monta kertaa "vanjan" ponttoonisillat niinä heinäkuun päivinä, kun isänmaan kohtalosta lyötiin arpaa Vuosalmen rantamaastossa."

RISTO RYTI UHRAUTUI RAUHAN PUOLESTA

Martti Turtola on kirjoittanut presidentti Risto Rytistä (1889 - 1956) elämäkerran tieteellisin historiantutkimuksen menetelmin. Venäjän arkistojen avauduttua Turtola oli löytänyt uutta hätkähdyttävää tietoa sodan 1941 - 1944 loppuvaiheitten ratkaisuista. Ne korostavat Rytin päätösten ja Suomen torjuntavoittojen merkitystä (Risto Ryti, Elämä isänmaan puolesta, 1994).

Risto Rytin patsas Huittisissa. Kuva: Markku Leino 10.7.2019.

Neuvostoliiton hyökättyä 30.11.1939 Suomeen Risto Rytistä tuli vastentahtoisesti Suomen pääministeri 1.12.1939. Toimittuaan vuodesta 1924 Suomen Pankin pääjohtajana Ryti ei ollut vastuussa Suomen 1930-luvun ulkopolitiikasta. Sodan syttyessä Rytin käsitys oli, ettei Suomen ulkopolitiikkaa ollut hoidettu taitavasti ja ettei kaikkea mahdollista sodan välttämiseksi ollut tehty.

Presidentti Kyösti Kallion sairastuttua ja kuoltua kesken toimikautensa Risto Ryti valittiin 19.12.1940 ensimmäisellä äänestyskierroksella presidentinvaalien historian ylivoimaisimmalla ääntenenemmistöllä (288 ääntä) Suomen tasavallan seuraavaksi presidentiksi.

Risto Ryti ei ollut ajattelutavaltaan sodan, vaan rauhan mies. Hän suhtautui ehdottoman kielteisesti Saksan kansallissosialistiseen järjestelmään. Hänen ihanteensa olivat Englannin ja Yhdysvaltojen edustamassa liberalismissa. Tämän vuoksi Ryti ei koskaan suostunut tekemään valtiovierailua Saksaan.

Risto Rytin jouduttua pakotettuna 26.6.1944 allekirjoittamaan ns. Rytin-Ribbentropin sopimuksen Suomi sai Saksalta niin paljon aseapua, että suomalaiset onnistuivat sen turvin torjumaan Neuvostoliiton 9.6.1944 alkaneen suurhyökkäyksen ja Suomen miehityksen. Tämän vuoksi Neuvostoliitto luopui vaatimasta Suomen ehdotonta antautumista ja joutui tyytymään 19.9.1944 sellaiseen rauhaan, missä Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Risto Rytin on nähty uhrautuneen Suomen kansan puolesta, ottaneen kannettavakseen vastuun muidenkin edestä ja siten pelastaneen maan uhkaavalta miehitykseltä. Risto Rytin voi sanoa uhrautuneen rauhan ja Suomen itsenäisyyden puolesta.

KULTARANNASTA SYNTYY VALOISA TULEVAISUUS

Euroopan unioni EU on toisen maailmansodan jälkeen perustettu rauhanprojekti. Sen liimana ovat jäsenmaiden yhteiset talousedut.

Suomi pohjusti alkavaa EU:n puheenjohtajuuskauttaan presidentti Sauli Niinistön isännöimillä Kultaranta-keskusteluilla. Jokainen saattoi seurata suomalaisten poliitikkojen ja vaikuttajien keskusteluja 17.6 suorana televisiostaan.

Porista olevan Roosa Leinon rauhanjuliste Valoisa tulevaisuus.

Eurooppalainen sivistys sai alkunsa 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Kreikassa. Sitä kehittivät aikansa oppineet filosofit. Sillä oli ratkaiseva merkitys tieteellisen tutkimuksen kehitykselle. Myöhemmin Rooman maailmanvalta levitti sivistystä Välimeren ympäri ja Eurooppaan.

Kreikassa ja Roomassa haaveiltiin 2000 vuotta sitten rauhasta. Rauha ei kuitenkaan säilynyt. Kreikka ja Italia eivät muutenkaan ole kyenneet säilyttämään sivistyksellistä johtoasemaansa.

Suomen filosofipresidentille ja maailman parhaiten koulutetulle kansallemme tarjotaan nyt näytön paikkaa. Otetaan haaste vastaan ja ollaan kaikki yhdessä mukana. Viedään Euroopan unionimaiden joukkueen viestikapulaa valoisaan tulevaisuuteen.

MITEN VELJEYS LIITTYY RAUHAAN?

Helsingistä olevan Milla Mecklinin rauhanjuliste.

Alfred Nobel (1833 - 1896) oli ruotsalainen tiedemies, joka keksi dynamiitin. Myöhemmin Nobel perusti nimeään kantavan rauhanpalkinnon, millä hän uskoi voivansa edistää rauhaa. Nobelin rauhanpalkinto on yksi viidestä vuosittain jaettavasta Nobel-palkinnosta.

Nobelin rauhanpalkinto on edesauttanut aseistariisuntaa maailmassa, vahvistanut kansakuntien välistä veljeyttä ja auttanut luomaan rauhaa edistäviä instituutioita. Vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin presidentti Martti Ahtisaarelle.

Nobelin rauhanpalkinto käsittää rahapalkinnon, diplomin ja mitalin. Rauhanpalkinnon arvo oli vuonna 2018 noin 860.000 euroa. Mitali on 24 karaatin kullalla päällystettyä 18 karaatin kultaa. Siinä on latinankielinen teksti "Pro pace et fraternitate gentium" eli rauhan ja ihmisten välisen veljeyden puolesta.

VELJEYS ON LIONSLIIKKEEN ELINEHTO

Luumäeltä olevan Anni Juutilaisen rauhanjuliste.

Veljeys on yksi Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen tunnus. Abbé Pierre on selvittänyt veljeyden merkitystä ja nostanut veljeyden ihmiskunnan elinehdoksi (Abbé Pierre, Veljeys ihmiskunnan elinehto, Helsinki 2004).

Veljeys, vapaus ja tasa-arvoisuus tuntuivat Ranskan vallankumouksen oloissa mahdollisilta. Tavoitteet eivät kuitenkaan toteutuneet. 1800-luvulla porvariston vapaus antoi vallan vahvoille, mutta tapahtui heikompien kustannuksella. Vapauden vaihtoehdoksi puhkesi Venäjällä 1917 sosialistinen vallankumous. Sosialismin perusteluna oli tasa-arvoisuus. 1900-luku oli tasa-arvon kulta-aikaa. Ruotsissa yhteiskuntaa kutsuttiin kansankodiksi ja Suomessa hyvinvointivaltioksi. Neuvostoliiton utopia päättyi 1990, kun Venäjä hylkäsi sosialismin.

2000-luvulla tiedon käsittelemisen ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. Nopea teknologinen kehitys sekä länsimaissa syvenevä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat muokanneet yhteiskuntia. Suomessakin köyhyys ja syrjäytyminen ovat vakava huoli. Samalla politiikan pelisäännöt ovat muuttuneet. Valta on siirtymässä yksilöille perinteisten yhteiskuntaluokkien ja ideologioiden ulkopuolelle.

Ranskan vallankumouksen aatteista veljeys on vielä kokematta. Suomen kielessä sana voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Veljeys ei tässä yhteydessä tarkoita mitään sukupuolittunutta, vaan koskee yhtä hyvin kaikkia ihmisiä. Veljeydellä ei myöskään viitata korruptoituneisiin hyvä-veli verkostoihin. Veljeys tarkoittaa tässä historiallisessa yhteydessä yhteiskuntia koossa pitäviä voimia. Sen juuret löytyvät kristinuskosta ja antiikin ajan Aristoteleen etiikasta. Veljeys tarkoittaa toisista ihmisistä välittämistä ja yhteistä sitoutumista paremman tulevaisuuden puolesta. Veljeydelle on ominaista luottamus, toisten arvostus ja heidän mielipiteidensä kunnioittaminen.

Veljeyteen ei kuulu vetoaminen lakeihin tai tuomioistuimiin. Silloin käsitettä ei ole ymmärretty oikein. Lion Toivo Lyy teki 1953 Suomen lionsliikkeelle tunnuslaulun "Soi laulu leijonain". Laulun mukaan veljesviesti vie taa merten ja mannerten. Onni on varma vain, kun miehet ja kansat veljen kättä lyö. Erityisesti tänä vuonna 2019 meidän kaikkien Suomen lionien kannattaisi erimielisyyksistämme huolimatta muistaa tämä veljesviesti ja pysähtyä ajattelemaan, mitä veljeys meiltä Suomen lioneilta tänä päivänä edellyttää. Veljeys on myös Suomen lionsliikkeen elinehto.

KOULUTUS LISÄÄ RAUHAA

13-vuotiaan sotkamolaisen Rita Sirviön rauhanjuliste.

Syntyneet ja myöhemmin syntyvät lapset muodostavat tulevaisuuden yhteiskunnan. Siksi on tärkeää, että tulevaisuuden lapset saavat parhaan mahdollisen koulutuksen, eivätkä syrjäydy. Julkisuudessa asiaan on herätty: Talouselämä 26.4.2019 analysoi nuorten syrjäytymistä ja Iltalehti 4.5.2019 kritisoi nykyistä peruskoulua.

Iltalehden mukaan päätös erityislasten tuomisesta tavallisiin luokkiin pitäisi perua. Päätöksen seurauksena oppimistulokset ovat huonontuneet. Pisa-tutkimuksen mukaan matematiikkaa ja lukemista heikosti osaavien suomalaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

Talouselämän jutussa Me-säätiö ehdottaa, että perhe- ja nuorisotyö sekä mielenterveyspalvelut pitää viedä päiväkoteihin ja kouluihin. Jokaiselle nuorelle pitää taata toisen asteen koulutus tai työ oppivelvollisuuden jälkeen.

Oikean laatuinen koulutus sivistää. Se motivoi lukemaan ja ymmärtämään yhteiskuntaa. Ymmärrys aktivoi osallistumaan ja vaikuttamaan. Se parantaa äänestysaktiivisuutta ja demokratiaa.

Mitä demokraattisemmin hallittuja valtiot ovat, sitä vähemmän on sotia. Demokratiat eivät yleensä sodi, ainakaan keskenään. Kukapa sivistynyt ihminen äänestäisi sodan puolesta. Tämän vuoksi koulutus lisää mahdollisuuksia rauhaan.