UUSNATSIT JA SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Suomen uusnatsiryhmät ovat viime vuosina järjestäneet Suomen itsenäisyyspäivänä marsseja ja muita mielenosoituksia. Niissä on käytetty erilaisia natsisymboleita, mitkä yhdistetään 1930-luvun Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen. Kansallissosialistinen puolue oli melkein itsenäisen Suomen puoluejärjestelmän vastakohta.

Saksan kansallissosialistit eli natsit käynnistivät Adolf Hitlerin johdolla toisen maailmansodan, missä kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä. Natsien järjestelmällisissä vainoissa kuoli miljoonia juutalaisia sekä muita vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä. Kaikki natsitunnusten alla marssijat eivät varmaan tunne historiaa kovinkaan hyvin. Osa voi olla erehtynyt tai ymmärtänyt asian väärin.

Oikea tieto historiasta auttaisi ymmärtämään paremmin nykyaikaa. Diktatuuri on demokratian vastakohta. Sivistymättömiä ihmisiä on helppo johtaa harhaan. Nykyajan hallitsijat ja hallitukset eri puolilla maailmaa näyttävät käyttävän ihmisten tietämättömyyttä hyväkseen.

Auschwitz-Birkenaun pääsisäänkäynti.

Ykkösleirin pääportti kuuluisine Arbeit macht frei

(”työ vapauttaa") -kyltteineen.

Itselläni oli keväällä 2018 tilaisuus vierailla Puolassa Auschwitz-Birkenaun muistopaikalla. Siellä tapahtuneessa kansanmurhassa natsit murhasivat yli 1,3 miljoonaa ihmistä, joista juutalaisia oli noin 1,1 miljoonaa.

Saksan kansallissosialistien ideologian kulmakiviä olivat viha demokratiaa, kommunismia ja juutalaisia kohtaan. Natsien rotuoppi korosti kansojen ja ihmisten biologista epätasa-arvoa. Auschwitz oli Saksan valtion ylläpitämä laitos, jota valtion keskushallinto hallinnoi ja ylläpiti budjettivaroilla.

Murhattavat olivat täysin tietämättömiä siitä, mikä heitä odottaa Auschwitziin saapumisen jälkeen. Usein heille valheellisesti kerrottiin, että heidät sijoitettaisiin leirille ja sitä ennen desinfioitaisiin tuholaisten varalta ja pestäisiin. He joutuivat ennen kaasukammioon viemistä riisuutumaan. Ruumiit poltettiin krematorioissa.

Tänä päivänä ei ole elossa montakaan ihmistä, jolla olisi näistä vuosien 1933 - 1945 tapahtumista omakohtaisia kokemuksia tai tietoa. Kaikilla ei ole tilaisuutta selvittää asioita paikan päällä. Tämän vuoksi mahdollisimman laaja ja laadukas historian opetus on lähes ainoa tapa välittää oikeaa tietoa tuleville sukupolville. Sivistyneet ihmiset eivät usko sosiaalisen median valheisiin eivätkä levitä vihapuhetta.

Ensimmäinen vankikuljetus leirille kesäkuussa 1940.

Äitejä ja lapsia matkalla kaasukammioon.

MIKSI YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ?

Ihmisten kyky tehdä joustavasti yhteistyötä miljoonien vieraiden ihmisten kanssa selittää sen, miksi ihmiset ovat "maapallon valtiaita". Historia todistaa, että voittajiksi ovat selvinneet ne, jotka ovat osanneet tehdä paremmin yhteistyötä (Yuval Noah Harari, Homo Deus, Huomisen lyhyt historia, 2017).

Yuval Noah Harari, historian professori Jerusalemin yliopistosta.

Sellaiset maailman ihmeet, kuin Egyptin pyramidit, Kiinan muuri ja kuulennot ovat suurimittaisen yhteistyön tuloksia. Sodissa kurinalaiset armeijat ovat lyöneet kurittomat joukot. Vuonna 1917 noin  180 miljoonan asukkaan Venäjän kommunistisella puolueella oli vain 23.000 jäsentä, mutta he tekivät vallankumouksen, koska osasivat järjestäytyä hyvin ja tehdä yhteistyötä.

Yhteistyö edellyttää yhteisiä uskomuksia ja tuntemuksia sekä yhteistä tahtoa. Yhteisiä uskomuksia ovat uskonnot, valtiot, lait sekä sellaiset arvot, kuin demokratia ja ihmisoikeudet. Yhteisiin uskomuksiin perustuvat myös raha, valuuttakurssit, osakkeet, pörssikurssit ja Euroopan unioni.

Muilla kuin ihmisillä ei ole yhteisiin uskomuksiin tarvittavaa mielikuvitusta. Yhteiset uskomukset voivat luottamuksen loppuessa hävitä. Näin kävi Neuvostoliitolle, kun Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat allekirjoittivat 8.12.1991 sopimuksen, millä maiden vuoden 1922 liittosopimus todettiin lakanneeksi.

YHTEINEN TAHTO ON MYÖS VOIMAA

Saksan ulkoministeri Heiko Maas muisteli 8.11.2019 Aamulehdessä, että kun itäsaksalaiset ja länsisaksalaiset 30 vuotta sitten Berliinissä halasivat toisiaan onnesta itkien, päättyi Saksan kahtiajako. Berliinin muurin kaatuessa 9.11.1989 murtui myös "rautaesirippu", joka oli jakanut Euroopan kahtia 40 vuoden ajan.

Kappale Berliinin muurista Tampereella. Kuva: Markku Leino 11.11.2019. 

Berliinin muuri oli näkyvin osa toisen maailmansodan jälkeisen maailmanpolitiikan rajalinjaa Neuvostoliiton kontrolloiman Itä-Euroopan sekä Yhdysvaltain ja länsimaiden muodostaman läntisen blokin välillä. Itä-Eurooppa muistutti silloin suurta vankilaa, missä monet tunsivat olevansa vankeja omassa maassaan. Vuotta myöhemmin 1990 Saksat yhdistyivät ja Itä-Saksa, Deutsche Demokratische Republik - DDR, lakkasi olemasta.



Berliinin muurin rakentaminen  alkoi 13.8.1961 Itä- ja Länsi Berliinin rajalla. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisia muuttamasta länteen vapauksien ja paremman elintason takia. Moni yritti muurista huolimatta pakoa idästä länteen. Yhteensä yli 5.000 onnistui, mutta ainakin 140 ihmistä menetti henkensä itäsaksalaisten rajavartijoiden luoteihin.

Tämän vuoksi saksalaiset juhlivat nyt 30 vuotta myöhemmin sitä rohkeutta ja voimaa, jonka ansiosta ihmiset Keski- ja Itä-Euroopassa saavuttivat vapauden ja demokratian. Heiko Maasin mukaan me pärjäämme tässä maailmassa vain, jos me eurooppalaiset pidämme yhtä.

Aikamme neljästä suuresta maailmanlaajuisesta haasteesta - globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja muuttoliikkeestä ei ainoakaan maa selviä yksin. Yhteinen tahto on voimaa, joka murtaa muureja ja rajoja.

MAANVILJELIJÄT MAAPALLON PELASTAJIA

Ilmaston lämpenemistä voimme vähentää sitomalla ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Hiilidioksidia syntyy mm. hengityksen yhteydessä ja eloperäisten aineiden polttamisessa. Hiilidioksidia sitoutuu kasvien yhteyttämisessä auringon valon avulla sokeriyhdisteiksi. Kaikki ne toimenpiteet, jotka lisäävät maapallon kasvien yhteyttämistä vähentävät ilmaston lämpenemistä.

Maa- ja metsätalous on avainasemassa. Maanviljelijät ovat aikojen saatossa huolehtineet maapallon väestön ravinnonsaannin ohella myös hiilidioksidin sidonnasta. Muuttamalla viljelytekniikkaa voimme lisätä peltomaahan varastoksi sitoutuvan hiilen määrää. Maan multavuuden lisääntyessä vähenee lannoituksen ja kasvinsuojelun tarve.

Maanviljelijöitä on usein soimattu luonnon saastuttamisesta. Suuriin kaupunkeihin tuodaan kaikki vihreä maaseudulta ja pois lähtee vain ruskeaa, jota ei voi palauttaa peltoviljelyyn. Pelargonia ikkunalaudalla ei kuittaa hiilijalanjälkeä. Me kaikki voimme osallistua ilmastotalkoisiin kuluttamalla vähemmän. Uskon, että olemme jo saavuttaneet tarpeellisen kuluttamisen tason.

Jokaisen tulee pohtia: mitä teen luonnon hyväksi ja mitä voisin vielä tehdä? Viisivuotias lapsenlapseni sanoo ”Luonto tulee ensin”. Ei aiheuteta ilmastoahdistusta, vaan ryhdytään yhdessä töihin Luonnon hyväksi ajatuksella ”Ensin tulee Luonto”. Siitä se lähtee. Yhteiskunta taipuu mukana, kun niin haluamme.

YHTEISTYÖ ON VOIMAA

Valtakuntamme politiikassa on parlamentissa näkyvissä hallitus vastaan oppositio asetelma. Oppositio pyrkii ”ampumaan” alas hallituksen esitykset, pääsääntöisesti riippumatta siitä ovatko esitykset hyviä tai huonoja. Syy lienee kuvitelma puolueiden kannatuksen nostamisesta seuraavissa vaaleissa. Aina ei ole tavoitteena parasta Suomelle. Puoluepolitiikan voisi monesti unohtaa ja pyrkiä pitkällä tähtäimellä Suomen kansalaisten yhteiseen hyvään.

Lempäälä on sopivan kokoinen maalaiskunta, missä monet asiat on viety hyvin eteenpäin, jos verrokkina pidetään lähikuntiamme. Seurakunnalla on ollut huomattava merkitys kuntalaisille. Lempäälän kunnassa me olemme niin läheisiä toisillemme, että jätetään puoluepolitiikka ja hoidetaan yhteisiä asioita. Yhdessä kunnan ja seurakunnan kanssa olemme luoneet hyvät puitteet meille lempääläisille. Päätöksenteossa on välillä eri näkemyksiä. Näkemyksistä on hyvä keskustella ja sen jälkeen toisiamme tuettuamme oikean ratkaisun löytymisessä, tyydymme päätökseen. Vain yhteistyö on voimaa.

Kun teemme yhdessä lämmöllä, lähellä ja läsnä, voimme saavuttaa korkeatkin yhteiset tavoitteemme!

DEMOKRATIA ON UHATTUNA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNASSA

Demokratia eli kansanvalta on ihmisten vuosituhansien kuluessa luoma hallintojärjestelmä. Sen perusajatus on, että kansan valitsemat edustajat toteuttavat kansan tahtoa. Lähtökohtana ovat enemmistöpäätökset. Demokraattinen päätöksenteko on levinnyt valtioiden tasolta myös muihin organisaatioihin, kuten kuntiin ja seurakuntiin.

Kuva: Helena Koivu 12 v.

Demokratian länsimainen muoto on ollut käytössä Suomessa ainakin vuodesta 1919. Koska  demokratia perustuu ihmisten säätämiin lakeihin, se ei ole täydellinen ja sitä voidaan käyttää väärin. Jo Aristoteles piti pahana, jos vallanpitäjät käyttivät valtaa vain omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa.

Viime vuosina demokratian ymmärrys ja kunnioitus eri puolilla maailmaa ovat selvästi vähentyneet. Tähän on vaikuttanut myös valtaan päässeiden poliitikkojen vallanhimo ja häikäilemättömyys. Demokratia on uhattuna myös sen mallimaana pidetyssä Yhdysvalloissa, missä nykyinen presidentti näyttää halveksivan demokratiaa. Britannian pääministerit näyttävät suorastaan leikkivän demokratialla.

Jotain samankaltaista demokratian ymmärryksen ja kunnioituksen puutetta näyttää olevan myös Lempäälän seurakunnassa, missä puhutaan maalaiskomediasta. Seurakunnan päättäjien kesken on syntynyt ristivetoa siitä, vuokraako seurakunta Lempäälä-talosta sille varat tilat vai ei.

Kysymys on Lempäälän seurakunnan ja Lempäälän kunnan välisistä sopimussuhteista. Molemmat ovat julkisyhteisöjä, joiden jäsenet ovat suurelta osin samoja ja joiden edustajatkin ovat osaksi samoja. Molemmat rahoittavat toimintaansa jäseniltään keräämillään verovaroilla.

Tällöin tavallisen seurakuntalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta ei ole kovin olennaista, näyttääkö toinen olevan jonkin laskelman mukaan vähän hyötymässä tai häviämässä. Jonkin toisen laskelman mukaan tilanne voi näyttää päinvastaiselta. Tämän tyyppisissä arvostuksen varaisissa suhteissa ei ole olemassa mitään millimetrintarkkaa oikeudenmukaisuutta.

Valtioiden tasolla demokratian halveksiminen voi lisätä terrorismia ja sisällissotia tai jopa uhata maailmanrauhaa. Lempäälän seurakunnan tasolla se voi olla omiaan vieraannuttamaan seurakuntalaisia seurakunnan perustehtävistä, aiheuttamaan kirkosta eroamisia ja vähentämään seurakunnan verotuloja.

ONKO SUOMI MAAILMAN ONNELLISIN MAA?

Menestyneiden suomalaisten mielestä Suomi on monin tavoin maa, joka ei tee heitä onnellisiksi. Tähän johtopäätökseen on tultu vasta ilmestyneessä Suomen rikkainta promillea koskevassa haastattelututkimuksessa (Anu Kantola - Hanna Kuusela, Huipputuloiset 2019). Siihen kuuluvien ihmisten tulot ovat keskimäärin 22 kertaa suuremmat kuin keskivertopalkansaajan.

Jonna Määttä, Sotkamon Tenetin koulu

Suomen itsenäistyttyä sata vuotta sitten lähtökohdat onnellisuuteen olivat huonot, koska jouduttiin vuoden 1918 sotaan.  Kuitenkin oli saatu kansakoulu, oppivelvollisuus, naisten äänioikeus ja myöhemmin äitiys- ja lastenneuvola.

Suomen kansainvälinen menestystarina alkoi vasta maailmansotien loputtua 1945. Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli maailmansotien jälkeisen ajan suurin talouspoliittinen keksintö. Sillä pyrittiin yhteiskuntaan, jossa olisi turvallisuutta tuovaa taloudellista ja poliittista vakautta sekä tasa-arvoa vahvistavaa sosiaalista liikkuvuutta. Sen seurauksena Suomi on YK:n kyselytutkimuksen mukaan maailman onnellisin maa.

Markkinoiden ja pääomien vapautuminen 1980-luvulta lähtien muuttivat maailmaa ja Suomea. Tuloerot alkoivat kasvaa  nopeasti 1990-luvulla. Maailman varallisuus alkoi keskittymään varsinkin Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Aasiassa, mutta myös Suomessa. Syntyi uudenlaisia rikkaita, joilla on omat identiteettinsä, toimintatapansa, kulttuurinsa - jopa moraalinsa.

Suomen huipputuloiset itse kertovat olevansa ihan tavallisia ihmisiä ja elävänsä hyvin tavallista elämää. He uskovat mahdollisuuksien tasa-arvoon eli siihen, että suomalainen yhteiskunta antaa kaikille suhteellisen hyvät edellytykset päästä eteenpäin. He pitävät tärkeänä sitä, että ihmiset eivät syrjäydy.

Suomen huipputuloisia huolettaa kuitenkin se, mihin yhteiskunta on matkalla. Heitä huolettavat nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnan jakautuminen. Tummia varjoja tuovat liian suureksi paisunut julkinen sektori ja liian anteliaat sosiaaliturvajärjestelmät. Heidän mielestään Suomen hyvinvointivaltio on mennyt liian pitkälle. Hyvinvointivaltio ja sosiaaliturva passivoivat ihmisiä. Koska puolet kansasta elää tukien varassa, niin yhteiskunta tuhoaa ihmisten oma-aloitteisuuden.

Huipputuloisten tutkimus keskittyy rahaan ja valtaan. Raha on myös valtaa ja valta tuo rahaa. Rahassa mitattava rikkaus ei kuitenkaan tuo onnellisuutta. Onnellisuuden tunteeseen ja hyvään elämään riittää, että elämän perusasiat ovat kunnossa. Sen lisäksi jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista ja sivistää itseään. On sanottu, että tiede ja sivistys ovat välttämättömiä demokratialle, maailmanrauhalle ja ihmiskunnan selviämiselle.