VERKOSTOT JA VALTAKLIKIT

Ihmisten verkosto muodostuu joukosta ihmisiä ja niiden välisiä suhteita. Ihmissuhteiden normaali perusta on lojaalisuus, solidaarisuus ja luottamus. Verkostot auttavat työelämässä. Kukaan ei pärjää täysin ilman muita. Parhaimmillaan verkostot toimivat avoimesti, tasa-arvoisesti ja melko pyyteettömästi.

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitä, miten valtaklikit tulevat kalliiksi. Keskustelu koskee työpaikoilla koettua kiusaamista ja epäasiallista kohtelua. Yli 60 % ihmisistä kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Hyvät työntekijät pettyvät, masentuvat ja uupuvat työssään valtapelien, suosikkijärjestelmien ja niistä johtuvien pelkojen tai oman edun tavoittelun vuoksi.

Valtaklikit ovat autoritaarisia, suvaitsemattomia ja enemmän tai vähemmän suljettuja verkostoja - melkein kuin salaliittoja. Niihin kuuluvat eivät ajattele itse, vaan antavat klikin päättää. Valtaklikkejä on suhteellisesti eniten julkisen sektorin työpaikoilla. Koska kunnat ovat julkisen sektorin suurin työllistäjä, niin määrällisesti eniten valtaklikkejä on kunnissa.

Valtaklikit rakentuvat epäterveelle vastavuoroisuudelle, missä jäädään velkaa vastapalveluista. Kun sinä teet hyvää minulle, niin minäkin teen hyvää sinulle. Tästä seuraa vääristynyt tilanne, missä valtaa halutaan käyttää oman valtaklikin eduksi. Pätevin jätetään valitsematta eivätkä parhaat ideat ja ratkaisut koskaan toteudu. Tämä heikentää ihmisten mielenterveyttä ja mielenrauhaa. Siksi valtaklikit pitää tunnistaa ja niitä pitää vastustaa.

PRESIDENTIN IKÄ

Yhdysvaltojen uusi 20.1.2021 virkaansa astunut presidentti on 78-vuotias. Virkakautensa päättyessä hän olisi 82-vuotias. Edellinen presidentti oli virkakautensa päättyessä 74-vuotias.

Valkoinen talo Washingtonissa

Moni ihmettelee, miten tuossa iässä olevat henkilöt pystyvät hoitamaan maailman merkittävintä virkaa. Yhdysvaltojen presidenteillä kun on käytännössä suurin vastuu maapallon tulevaisuudesta ja maailmanrauhasta.

Suomen vanhin 1946 - 1956 virkaa hoitanut presidentti oli Juho Kusti Paasikivi. Hän oli virkakautensa päättyessä 85-vuotias. Vanhoja virkakautensa päättyessä olivat myös 81-vuotias Urho Kekkonen ja 78-vuotias Mannerheim. Sauli Niinistö olisi virkakautensa päättyessä 75-vuotias.

Presidentinlinna Helsingissä

J. K. Paasikiven ylivertainen soveltuvuus presidentiksi johtui hänen pitkästä diplomaatin ja rauhanneuvottelijan urastaan, itsenäisestä luonteestaan, poliittisesta realismistaan ja venäjänkielen taidostaan.

Presidentin viranhoito edellyttää tietysti hyvää terveyttä. Vanhoilla on varmasti nuorempia enemmän elämänkokemusta. Vanhoilla voi olla myös viisautta, jos he ovat opiskelleet ja tehneet elämässään oikeita valintoja. Yhdysvalloissa presidentillä on paljon avustajia. Maailman mahtavimmalla presidentillä on myös nuorempi varapresidentti.

MARKKINATALOUS JA KAPITALISMI

Arvovaltainen kansainvälinen taloussanomalehti The Financial Times käynnisti toista vuotta sitten laajan ja edelleen jatkuvan keskustelun talousjärjestelmämme korjaustarpeista. Markkinataloutta ja vapaata kilpailua puolustavassa lehdessä amerikkalaiset yritysjohtajat julistivat haluavansa palvella yhteistä hyvää omistaja-arvon rinnalla.

The Financial Times vaati kapitalistisen järjestelmän resetointia eli nollausta. Lehden mukaan Yhdysvaltojen 181 suurinta yritystä edustava järjestö linjasi, että yritysten päämääränä ei enää ole pelkkä omistajien etu, vaan yritysten pitää toimia myös asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteisön edun puolesta.

Keskustelun ymmärtämiseksi on tärkeätä erottaa toisistaan markkinatalous ja kapitalismi. Markkinataloudessa ihminen on tärkein ja rahalla on vain välinearvo. Kapitalismi on markkinatalouden turmeltunut osa. Siinä tärkein tavoite on rahan suuri määrä ja voittojen maksimointi.

Kapitalistisessa järjestelmässä rahoitusmarkkinoiden osuus kansantaloudesta kasvaa. Rahaa tehdään rahalla eikä teollisilla investoinneilla. Tämän vuoksi tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Selvimmin tämä näkyy Yhdysvalloissa, mikä on maailman suurin kapitalistisen talousjärjestelmän maa.

Erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtunut tekninen kehitys eli digitalisaatio ja maailman taloudellinen yhdentyminen eli globalisaatio ovat kärjistäneet muutosta. Suuryrityksillä ei kuitenkaan ole isänmaata, maailma kokonaisuutena ei tarvitse kilpailukykyä eikä maapallo kestä rajatonta kasvua.

YHDEN IHMISEN VOIMA

Lions-järjestön kansainvälinen presidentti, korealainen Dr. Jung-Yul Choi puhuu viimeisimmässä viestissään yksittäisen ihmisen voimasta. On helppoa kokea olevansa merkityksetön ja ajatella, että maailman ongelmat ovat liian suuria yhden ihmisen ratkaistaviksi.

Totuus on kuitenkin se, että jokaista tarvitaan. Yksikin ihminen voi vaikuttaa. Me jokainen olemme ainutlaatuisia ja tuomme maailmaan sellaista, mitä kukaan muu ei tuo. Vaikka olemme maailman suurin palvelujärjestö, niin koostumme yksilöistä - ihmisistä, jotka ovat astuneet esiin ja sanoneet: "Teen kaiken mitä voin."

VELJEYDEN TIE JOHTAA RAUHAAN

Kaikkien kiinalaisten tuntema, yli kaksituhatta vuotta vanha klassikkoteos on suomennettu tänä vuonna nimellä Mengzi - Veljellisyyden tie. Mengzin mukaan ihminen on syntyjään hyvä ja kaikki tuntevat sydämessään myötätuntoa. Veljellisyys (veljeys) tulkitaan hyväntahtoisuudeksi, humaanisuudeksi tai ihmisrakkaudeksi.

Ranskan vuoden 1789 vallankumouksella oli kolme tunnusta: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Veljeys määriteltiin seuraavasti: "Älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän." Nämä tunnukset on kirjoitettu myös nykyisen Ranskan tasavallan perustuslakiin.

Amerikkalainen liikemies Melvin Jones havaitsi ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa tarpeen auttaa, mikä johti Lions-järjestön perustamiseen vuonna 1917. Suomen ensimmäinen lionsklubi perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1950. Suomen lionsklubien jäsenet kutsuivat toisiaan veljiksi vielä 1980-luvulla. Tapaan vaikutti sotasukupolven asevelihenki ja tunnus: veljeä ei jätetä.

Tätä kirjoitettaessa (joulukuu 2020) on havaittu, että internet, sosiaalinen media ja digitaalisuus ovat muuttaneet peruuttamattomasti meitä ja elämäämme. Uusi tekniikka ei kuitenkaan tee meille mitään, mitä meissä ei jo olisi. Se vahvistaa pahaa, mutta se vahvistaa myös hyvää. Se voi vahvistaa myös veljeyden tietä rauhaan.

Lähteet: Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme, HS kirjat 2019 ja Jyrki Kallio: Mengzi - Veljellisyyden tie, Gaudeamus 2020.

TASA-ARVON TIENRAIVAAJA MIINA SILLANPÄÄ

Miina Sillanpää syntyi vuonna 1866 Jokioisissa yhdeksänlapsisen torppariperheen seitsemäntenä lapsena. Paikkakunnalla ei ollut kansakoulua, mutta Miina oppi lukemisen alkeet kotona ja kiertokoulussa.

Siihen aikaan lasten oli lähdettävä ansiotyöhön jo varhain. Miinakin meni 12-vuotiaana töihin kymmenen kilometrin päähän Forssaan puuvillatehtaaseen. Puuttuvaa koulusivistystään hän paikkasi lukemalla ahkerasti. Vuonna 1887 Miina muutti töihin Helsinkiin, missä hän osallistui työväelle tarkoitettuun aikuiskoulutukseen.

Vuonna 1906 Suomessa tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus. Vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa, joista yksi oli Miina Sillanpää. Hänen työnsä eduskunnassa jatkui muutamaa katkoa lukuun ottamatta vuoteen 1948, jolloin hän oli yli 80-vuotias. 

Vuoden 1918 sodan jälkeen Miina Sillanpää rakensi yhteiskuntarauhaa ja sovintoa. Hän uskoi lujasti demokratian voimaan. Vasemmiston piirissä Sillanpäätä pidettiin työväen pettäjänä, koska hän oli vetäytynyt syrjään vuoden 1918 sisällissodassa ja veljeili porvareiden kanssa.

Vuonna 1926 Miina Sillanpäästä tuli maamme ensimmäinen naisministeri. Samana vuonna naiset saivat kelpoisuuden valtion virkoihin. Vuoden 1930 avioliittolaissa naimisissa olevat naiset saivat täysivaltaisuuden eli oikeuden päättää itse asioistaan.

Miina Sillanpää kuoli 85-vuotiaana vuonna 1952. Hänen yhteiskunnallista perintöään vaalii Miina Sillanpää seura, joka muistuttaa meitä tasa-arvosta ja syrjäytyneiden kanssaihmisten auttamisesta.

 Koruton hautakivi Jokioisten hautausmaalla. Kuva: Markku Leino 13.11.2020.

RAUHANTEKIJÄT TULEVAT SUOMESTA

Yleisradio esitti 6.9.2020 alkaen kymmenosaisen TV-sarjan "Rauhantekijä", mikä on saanut inspiraationsa suomalaisista rauhanneuvottelijoista.

Esikuvina ovat olleet entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn, joka toimi YK:n luottamustehtävissä Balkanin alueella 1990-luvun lopulla ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä eri maissa.

Tunnetuin suomalainen rauhanneuvottelija on presidentti Martti Ahtisaari, joka on yli 30 vuoden aikana toiminut rauhanneuvottelijana useilla mantereilla. Hän on perustanut työtään jatkamaan Crisis Management Initiative ry:n (CMI), mikä on yksi arvostetuimmista järjestöistä rauhanvälityksessä. Työstään Martti Ahtisaarelle on joulukuussa 2008 myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.

Rauhantekijä on herättänyt jo ennen julkaisuaan runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Sitä esitetään myös muissa Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Todellisuudessa kansainväliset kuviot ovat paljon monimutkaisempia ja neuvottelut paljon pitkäpiimäisempiä. TV-sarjalla on myös syvempi merkitys: saada ihmiset pohtimaan maailman tapahtumia.