MARKKINATALOUS JA KAPITALISMI

Arvovaltainen kansainvälinen taloussanomalehti The Financial Times käynnisti toista vuotta sitten laajan ja edelleen jatkuvan keskustelun talousjärjestelmämme korjaustarpeista. Markkinataloutta ja vapaata kilpailua puolustavassa lehdessä amerikkalaiset yritysjohtajat julistivat haluavansa palvella yhteistä hyvää omistaja-arvon rinnalla.

The Financial Times vaati kapitalistisen järjestelmän resetointia eli nollausta. Lehden mukaan Yhdysvaltojen 181 suurinta yritystä edustava järjestö linjasi, että yritysten päämääränä ei enää ole pelkkä omistajien etu, vaan yritysten pitää toimia myös asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteisön edun puolesta.

Keskustelun ymmärtämiseksi on tärkeätä erottaa toisistaan markkinatalous ja kapitalismi. Markkinataloudessa ihminen on tärkein ja rahalla on vain välinearvo. Kapitalismi on markkinatalouden turmeltunut osa. Siinä tärkein tavoite on rahan suuri määrä ja voittojen maksimointi.

Kapitalistisessa järjestelmässä rahoitusmarkkinoiden osuus kansantaloudesta kasvaa. Rahaa tehdään rahalla eikä teollisilla investoinneilla. Tämän vuoksi tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Selvimmin tämä näkyy Yhdysvalloissa, mikä on maailman suurin kapitalistisen talousjärjestelmän maa.

Erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtunut tekninen kehitys eli digitalisaatio ja maailman taloudellinen yhdentyminen eli globalisaatio ovat kärjistäneet muutosta. Suuryrityksillä ei kuitenkaan ole isänmaata, maailma kokonaisuutena ei tarvitse kilpailukykyä eikä maapallo kestä rajatonta kasvua.

YHDEN IHMISEN VOIMA

Lions-järjestön kansainvälinen presidentti, korealainen Dr. Jung-Yul Choi puhuu viimeisimmässä viestissään yksittäisen ihmisen voimasta. On helppoa kokea olevansa merkityksetön ja ajatella, että maailman ongelmat ovat liian suuria yhden ihmisen ratkaistaviksi.

Totuus on kuitenkin se, että jokaista tarvitaan. Yksikin ihminen voi vaikuttaa. Me jokainen olemme ainutlaatuisia ja tuomme maailmaan sellaista, mitä kukaan muu ei tuo. Vaikka olemme maailman suurin palvelujärjestö, niin koostumme yksilöistä - ihmisistä, jotka ovat astuneet esiin ja sanoneet: "Teen kaiken mitä voin."

VELJEYDEN TIE JOHTAA RAUHAAN

Kaikkien kiinalaisten tuntema, yli kaksituhatta vuotta vanha klassikkoteos on suomennettu tänä vuonna nimellä Mengzi - Veljellisyyden tie. Mengzin mukaan ihminen on syntyjään hyvä ja kaikki tuntevat sydämessään myötätuntoa. Veljellisyys (veljeys) tulkitaan hyväntahtoisuudeksi, humaanisuudeksi tai ihmisrakkaudeksi.

Ranskan vuoden 1789 vallankumouksella oli kolme tunnusta: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Veljeys määriteltiin seuraavasti: "Älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän." Nämä tunnukset on kirjoitettu myös nykyisen Ranskan tasavallan perustuslakiin.

Amerikkalainen liikemies Melvin Jones havaitsi ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa tarpeen auttaa, mikä johti Lions-järjestön perustamiseen vuonna 1917. Suomen ensimmäinen lionsklubi perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1950. Suomen lionsklubien jäsenet kutsuivat toisiaan veljiksi vielä 1980-luvulla. Tapaan vaikutti sotasukupolven asevelihenki ja tunnus: veljeä ei jätetä.

Tätä kirjoitettaessa (joulukuu 2020) on havaittu, että internet, sosiaalinen media ja digitaalisuus ovat muuttaneet peruuttamattomasti meitä ja elämäämme. Uusi tekniikka ei kuitenkaan tee meille mitään, mitä meissä ei jo olisi. Se vahvistaa pahaa, mutta se vahvistaa myös hyvää. Se voi vahvistaa myös veljeyden tietä rauhaan.

Lähteet: Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme, HS kirjat 2019 ja Jyrki Kallio: Mengzi - Veljellisyyden tie, Gaudeamus 2020.

TASA-ARVON TIENRAIVAAJA MIINA SILLANPÄÄ

Miina Sillanpää syntyi vuonna 1866 Jokioisissa yhdeksänlapsisen torppariperheen seitsemäntenä lapsena. Paikkakunnalla ei ollut kansakoulua, mutta Miina oppi lukemisen alkeet kotona ja kiertokoulussa.

Siihen aikaan lasten oli lähdettävä ansiotyöhön jo varhain. Miinakin meni 12-vuotiaana töihin kymmenen kilometrin päähän Forssaan puuvillatehtaaseen. Puuttuvaa koulusivistystään hän paikkasi lukemalla ahkerasti. Vuonna 1887 Miina muutti töihin Helsinkiin, missä hän osallistui työväelle tarkoitettuun aikuiskoulutukseen.

Vuonna 1906 Suomessa tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus. Vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa, joista yksi oli Miina Sillanpää. Hänen työnsä eduskunnassa jatkui muutamaa katkoa lukuun ottamatta vuoteen 1948, jolloin hän oli yli 80-vuotias. 

Vuoden 1918 sodan jälkeen Miina Sillanpää rakensi yhteiskuntarauhaa ja sovintoa. Hän uskoi lujasti demokratian voimaan. Vasemmiston piirissä Sillanpäätä pidettiin työväen pettäjänä, koska hän oli vetäytynyt syrjään vuoden 1918 sisällissodassa ja veljeili porvareiden kanssa.

Vuonna 1926 Miina Sillanpäästä tuli maamme ensimmäinen naisministeri. Samana vuonna naiset saivat kelpoisuuden valtion virkoihin. Vuoden 1930 avioliittolaissa naimisissa olevat naiset saivat täysivaltaisuuden eli oikeuden päättää itse asioistaan.

Miina Sillanpää kuoli 85-vuotiaana vuonna 1952. Hänen yhteiskunnallista perintöään vaalii Miina Sillanpää seura, joka muistuttaa meitä tasa-arvosta ja syrjäytyneiden kanssaihmisten auttamisesta.

 Koruton hautakivi Jokioisten hautausmaalla. Kuva: Markku Leino 13.11.2020.

RAUHANTEKIJÄT TULEVAT SUOMESTA

Yleisradio esitti 6.9.2020 alkaen kymmenosaisen TV-sarjan "Rauhantekijä", mikä on saanut inspiraationsa suomalaisista rauhanneuvottelijoista.

Esikuvina ovat olleet entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn, joka toimi YK:n luottamustehtävissä Balkanin alueella 1990-luvun lopulla ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä eri maissa.

Tunnetuin suomalainen rauhanneuvottelija on presidentti Martti Ahtisaari, joka on yli 30 vuoden aikana toiminut rauhanneuvottelijana useilla mantereilla. Hän on perustanut työtään jatkamaan Crisis Management Initiative ry:n (CMI), mikä on yksi arvostetuimmista järjestöistä rauhanvälityksessä. Työstään Martti Ahtisaarelle on joulukuussa 2008 myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.

Rauhantekijä on herättänyt jo ennen julkaisuaan runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Sitä esitetään myös muissa Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Todellisuudessa kansainväliset kuviot ovat paljon monimutkaisempia ja neuvottelut paljon pitkäpiimäisempiä. TV-sarjalla on myös syvempi merkitys: saada ihmiset pohtimaan maailman tapahtumia. 

NUORTEN KANSAINVÄLINEN RAUHANJULISTEKILPAILU

Lionsklubien kansainvälinen järjestö Lions Clubs International on järjestänyt rauhanjulistekilpailuja 11 - 13 vuotiaille koululaisille yli kolmekymmentä vuotta kaikkialla maailmassa. Kilpailuihin on osallistunut yhteensä 600.000 lasta jokaisesta maailmankolkasta, kaikista kulttuureista ja 65 eri maasta.   

Taide tarjoaa vaikeissakin oloissa ihmisille keinon ilmaista tunteitaan, toiveitaan ja tulevaisuuden unelmiaan. Ujot lapset voivat tätä kautta saada itseluottamusta, koska he pääsevät ilmaisemaan mielikuviaan asiasta, jolla voi olla vaikutusta heidän elämäänsä.

Tämän vuoden pääpalkinnon voitti Kiinan Xi`anista oleva 13-vuotias Zhuo Zhang. Hän kuvasi työssään värikkään rauhanlähettilään, jolla on selässään kansallislipuista tehty selkäreppu. Liput edustavat eri maiden ihmisiä menossa yhdessä eteenpäin. Valoa säteilevä rauhan kävelykeppi tuo voimaa kaikille ihmisille ympäri maailman.

Lions Club Lempäälän Rauhalliset-ryhmän blogitekstejä on kuvitettu suomalaisten nuorten eri vuosina rauhanjulistekilpailua varten tekemillä töillä.

ALVAR AALTO, MONUMENTTI JA IHMINEN

 Alvar Aalto syntyi vuonna 1898 ja kuoli vuonna 1976 ollessaan menossa töihin 78-vuotiaana. Aalto oli arkkitehti, muotoilija ja akateemikko sekä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu mestari. Aalto oli saanut tuotantoonsa vaikutteita suomalaisesta luonnosta ja perinteestä sekä arkkitehtuurin tuhansia vuosia vanhasta historiasta.

Alvar Aalto on suunnitellut lukuisia rakennuksia Suomeen, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Suomessa Aallon suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Seinäjoen Lakeuden risti 1962, Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1965 ja Finlandia-talo 1975.

Lakeuden risti

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen auditorio

Finlandia-talo

Alvar Aallon mukaan on nimetty myös Aalto-yliopisto, joka aloitti toimintansa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.

Alvar Aallosta ja hänen kahdesta vaimostaan tehty dokumenttielokuva sai ensi-iltansa syyskuussa 2020. Elokuvasta voi nähdä, että Aallolla oli myös inhimillinen puolensa. Aallon mukaan muotojen taiteessa tulee olla sellaisia, että katsoja itse voi antaa sille sisällön ja sitä kautta se välittää katsojalle tunnearvon.