sunnuntai 15. marraskuuta 2020

TASA-ARVON TIENRAIVAAJA MIINA SILLANPÄÄ

Miina Sillanpää syntyi vuonna 1866 Jokioisissa yhdeksänlapsisen torppariperheen seitsemäntenä lapsena. Paikkakunnalla ei ollut kansakoulua, mutta Miina oppi lukemisen alkeet kotona ja kiertokoulussa.

Siihen aikaan lasten oli lähdettävä ansiotyöhön jo varhain. Miinakin meni 12-vuotiaana töihin kymmenen kilometrin päähän Forssaan puuvillatehtaaseen. Puuttuvaa koulusivistystään hän paikkasi lukemalla ahkerasti. Vuonna 1887 Miina muutti töihin Helsinkiin, missä hän osallistui työväelle tarkoitettuun aikuiskoulutukseen.

Vuonna 1906 Suomessa tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus. Vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa, joista yksi oli Miina Sillanpää. Hänen työnsä eduskunnassa jatkui muutamaa katkoa lukuun ottamatta vuoteen 1948, jolloin hän oli yli 80-vuotias. 

Vuoden 1918 sodan jälkeen Miina Sillanpää rakensi yhteiskuntarauhaa ja sovintoa. Hän uskoi lujasti demokratian voimaan. Vasemmiston piirissä Sillanpäätä pidettiin työväen pettäjänä, koska hän oli vetäytynyt syrjään vuoden 1918 sisällissodassa ja veljeili porvareiden kanssa.

Vuonna 1926 Miina Sillanpäästä tuli maamme ensimmäinen naisministeri. Samana vuonna naiset saivat kelpoisuuden valtion virkoihin. Vuoden 1930 avioliittolaissa naimisissa olevat naiset saivat täysivaltaisuuden eli oikeuden päättää itse asioistaan.

Miina Sillanpää kuoli 85-vuotiaana vuonna 1952. Hänen yhteiskunnallista perintöään vaalii Miina Sillanpää seura, joka muistuttaa meitä tasa-arvosta ja syrjäytyneiden kanssaihmisten auttamisesta.

 Koruton hautakivi Jokioisten hautausmaalla. Kuva: Markku Leino 13.11.2020.



RAUHANTEKIJÄT TULEVAT SUOMESTA

Yleisradio esitti 6.9.2020 alkaen kymmenosaisen TV-sarjan "Rauhantekijä", mikä on saanut inspiraationsa suomalaisista rauhanneuvottelijoista.

Esikuvina ovat olleet entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn, joka toimi YK:n luottamustehtävissä Balkanin alueella 1990-luvun lopulla ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä eri maissa.

Tunnetuin suomalainen rauhanneuvottelija on presidentti Martti Ahtisaari, joka on yli 30 vuoden aikana toiminut rauhanneuvottelijana useilla mantereilla. Hän on perustanut työtään jatkamaan Crisis Management Initiative ry:n (CMI), mikä on yksi arvostetuimmista järjestöistä rauhanvälityksessä. Työstään Martti Ahtisaarelle on joulukuussa 2008 myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.

Rauhantekijä on herättänyt jo ennen julkaisuaan runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Sitä esitetään myös muissa Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Todellisuudessa kansainväliset kuviot ovat paljon monimutkaisempia ja neuvottelut paljon pitkäpiimäisempiä. TV-sarjalla on myös syvempi merkitys: saada ihmiset pohtimaan maailman tapahtumia. 




torstai 1. lokakuuta 2020

NUORTEN KANSAINVÄLINEN RAUHANJULISTEKILPAILU

Lionsklubien kansainvälinen järjestö Lions Clubs International on järjestänyt rauhanjulistekilpailuja 11 - 13 vuotiaille koululaisille yli kolmekymmentä vuotta kaikkialla maailmassa. Kilpailuihin on osallistunut yhteensä 600.000 lasta jokaisesta maailmankolkasta, kaikista kulttuureista ja 65 eri maasta.   

Taide tarjoaa vaikeissakin oloissa ihmisille keinon ilmaista tunteitaan, toiveitaan ja tulevaisuuden unelmiaan. Ujot lapset voivat tätä kautta saada itseluottamusta, koska he pääsevät ilmaisemaan mielikuviaan asiasta, jolla voi olla vaikutusta heidän elämäänsä.


Tämän vuoden pääpalkinnon voitti Kiinan Xi`anista oleva 13-vuotias Zhuo Zhang. Hän kuvasi työssään värikkään rauhanlähettilään, jolla on selässään kansallislipuista tehty selkäreppu. Liput edustavat eri maiden ihmisiä menossa yhdessä eteenpäin. Valoa säteilevä rauhan kävelykeppi tuo voimaa kaikille ihmisille ympäri maailman.

Lions Club Lempäälän Rauhalliset-ryhmän blogitekstejä on kuvitettu suomalaisten nuorten eri vuosina rauhanjulistekilpailua varten tekemillä töillä.


ALVAR AALTO, MONUMENTTI JA IHMINEN

 Alvar Aalto syntyi vuonna 1898 ja kuoli vuonna 1976 ollessaan menossa töihin 78-vuotiaana. Aalto oli arkkitehti, muotoilija ja akateemikko sekä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu mestari. Aalto oli saanut tuotantoonsa vaikutteita suomalaisesta luonnosta ja perinteestä sekä arkkitehtuurin tuhansia vuosia vanhasta historiasta.

Alvar Aalto on suunnitellut lukuisia rakennuksia Suomeen, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Suomessa Aallon suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Seinäjoen Lakeuden risti 1962, Teknillisen korkeakoulun päärakennus 1965 ja Finlandia-talo 1975.


Lakeuden risti

Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen auditorio
Finlandia-talo

Alvar Aallon mukaan on nimetty myös Aalto-yliopisto, joka aloitti toimintansa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.

Alvar Aallosta ja hänen kahdesta vaimostaan tehty dokumenttielokuva sai ensi-iltansa syyskuussa 2020. Elokuvasta voi nähdä, että Aallolla oli myös inhimillinen puolensa. Aallon mukaan muotojen taiteessa tulee olla sellaisia, että katsoja itse voi antaa sille sisällön ja sitä kautta se välittää katsojalle tunnearvon.


tiistai 1. syyskuuta 2020

KUN INSINÖÖRIJÄRKI EI RIITÄ

Sosiaalisessa mediassa esiintyy monenlaisia "asiantuntijoita", jotka perustelevat mielipiteitään esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai koronaviruksen käyttäytymisestä insinöörijärjellä.

Suomen Kuvalehden numerossa 11/2020 filosofian tohtori Tiina Raevaara kuvaa insinöörijärkeä universaaliksi matemaattiseksi ja analyyttiseksi ajattelutavaksi, missä käsiteltävä aihe on pilkottavissa luvuiksi ja taulukoiksi, joissa pyritään löytämään todennäköisyyksiä ja vertailtavia suureita.

Lions-rauhanjulistekilpailun kuva. Tekijä Jenny-Stina Saarikko 12 v.


Insinöörijärjellä perustelu ohittaa kuitenkin todelliset asiantuntijat. Analyyttinen ja looginen ajattelu eivät ole insinöörien yksinoikeutta. Ilmastonmuutosta ja lääketieteellisiä kysymyksiä tutkivat näiden alojen asiantuntijat, joiden tutkimustuloksista on olemassa yksityiskohtaista tutkimustietoa.

Sosiaalinen media voi tarjota maallikoille perusteetonta ja petollista itseluottamuksen tunnetta. Vai vaivaako insinöörikoulutusta jonkinlainen kokonaisuuden tajun puute?

Tekniikan historiasta väitelleet tohtorit Tiina Männistö-Funk ja Saara Matala kirjoittavat Tekniikan Waiheita-lehden maaliskuun numerossa tarpeesta saada tekninen, luonnontieteellinen ja humanistinen tieto kohtaamaan:

"Teknologia on kasvava osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskuntien ytimessä eivät ole koneet vaan ihmiset. Siksi myös ongelmat ja ratkaisut ovat usein monimutkaisia. Ilmastonmuutoksen kaltaiset erittäin monimutkaiset ongelmat vaativat kykyä käsittää tekniikan moninaisia kytkentöjä ihmistoimintaan sekä arvioida yhteiskunnan ja tekniikan vuorovaikutusta."

Kirjoittajan molemmat lapset ovat diplomi-insinöörejä ja toisen aviopuolisokin on diplomi-insinööri. 

LEMPÄÄLÄN SUURMIES VÄINÖ HAVAS

Väinö (Wäinö) Havas syntyi vuonna 1898 kansakoulunopettajaperheeseen Lempäälässä ja kuoli 21.8.1941 jatkosodassa 43-vuotiaana vapaaehtoisena komppanianpäällikkönä Suojärvellä. Hän oli Suomen ainoa sodassa kaatunut kansanedustaja.

Väinö Havas

Kivijärven hautausmaa. Kuva: Markku Leino 30.7.2020

              























Väinö Havas osallistui velvollisuudentunnosta vapaaehtoisena viiteen sotaan. Vuonna 1917 hän oli nuorena ylioppilaana perustamassa Lempäälän suojeluskuntaa ja osallistui Lempäälässä ja Viipurissa vuoden 1918 taisteluihin. Lisäksi Havas oli vapaaehtoisena heimosodissa Virossa ja Itä-Karjalan Aunuksessa sekä Suomen talvi- ja jatkosodassa.

Väinö Havas vihittiin papiksi vuonna 1921 ja oli kuollessaan Kivijärven kirkkoherra. Havas oli vuosina 1931 ja 1937 presidentin valitsijamies ja valittiin eduskuntaan 1939. Havas kirjoitti useita hengellisiä ja isänmaallisia kirjoja ja runoja. Sotilasarvoltaan Havas oli reservin kapteeni. Hänellä oli kymmenen lasta.

Väinö Havas oli suuri idealisti, joka halusi yhdistää koko kansan samojen lippujen alle. Vuoden 1918 sodan aikana Havas pettyi katkerasti niin punaisiin kuin valkoisiin. Suomen talvisodan uhatessa Havas teki eräässä kirjoituksessaan tiliä vuoden 1918 tapahtumista seuraavaan tapaan:

Vuonna 1918 tehtiin rikos, jota me monet porvarit olemme nämä kaksikymmentä vuotta häveten ja katuen muistelleet. Tarkoitan kevään ja kesän 1918 vankileirejä. Niitä perustettaessa tiedettiin, ettei leipä lähestulkoonkaan riitä edes vapaina oleville.

Seurauksena oli, että tuhansia Suomen miehiä kidutettiin nälkään. Se oli synti. Me tunnustamme sen ja pyydämme Jumalan ja kansamme kasvojen edessä anteeksi. Mekin, jotka jo silloin asioiden tapahtuessa panimme hiljaisia vastalauseitamme, pyydämme anteeksi arkuuttamme.

maanantai 31. elokuuta 2020

VASTAKKAINASETTELU

 

Vastakkainasettelu ihmetyttää nykyisissä sivistyneissä yhteiskunnissa. Onko tarpeellista asettaa eri tahot vastakkain, usein jopa keinotekoisesti? Vaatiiko äänten ja suosion kalastelu näin provokatiivista kielenkäyttöä ja argumentointia? Usein sekoittuu tahallisesti tai tahattomasti totuus ja valhe. Joskus tuntuu kuin olisimme sodassa.

Vastakkainasetteluissa on usein ollut: maalaiset ja kaupunkilaiset, korkeakoulutetut ja vähemmän koulutetut, vasemmisto ja oikeisto. Viimeaikana tehtaiden sulkemisten, yritysten lomautusten ja työpaikkojen vähentymisen myötä vastakkain on asetettu työntekijät ja yritykset eli työllistäjät.

Yritykset ovat sopeuttaneet toimijaan varmistaakseen olemassaolonsa tai kilpailukykynsä. Työttömäksi jäävien kapean sektorin osaajien tilanne ei hyvältä näytä. Yritysten, kuntien, valtion ja työmarkkinaosapuolien pitää pohtia kuinka tässä tilanteessa eteenpäin? Keskusteluissa on lähdetty syyttelylinjalle, joissa on moitittu yrityksiä toimintatavoistaan. Moitittu sellaisissakin tapauksissa, kun yritys on luonut vaurauden koko talousalueelle yli 60 vuodeksi. Jossakin vaiheessa vain tuotteen elinkaari ja/tai tuotantolaitos tulevat tiensä päähän. Näin kävi esimerkiksi kolmen piipun Viialassa, jossa lakkautusten jälkeen aloitettiin tyhjältä pöydältä. Pitää muistaa, että julkishallinto ei voi työllistää määräänsä enempää, sillä ainoat nettoveroeurot tulevat yritysten kautta.

Työmarkkinaneuvotteluissa on usein kärjistetty ulkopuolelta yritysten työilmapiriä. Yrityksissä itsessään puhutaan meidän firmasta ja on hyvä Me-henki. Joskus on tunne, että johtaako Suomi Oy:tä demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus vai jokin muu? Näkemyseroista pitää pystyä neuvottelemaan ja päästä lopputulokseen, mikä on kaikkia osapuolia tyydyttävä hyvin pitkällä aikajanalla.

Suomen tulisi olla maa, mihin yritykset eli työllistäjät haluavat investoida. Kalliissa maassamme valtion työllistäjäystävällisyys, työrauha ja ammattiosaajat luovat viitekehityksen mihin työllistäjät haluavat tulla.