LUKKARIN KOULUSTA KULTARANTAAN

Aleksis Kiven seitsemän orpoa 18 - 25 vuotiasta veljestä opetteli aakkosia 1860-luvulla lukkarin eli kirkon kanttorin koulussa. Siihen aikaan kirkon järjestämä koulutus oli tavallisten ihmisten ainoa mahdollisuus oppia lukemaan omalla äidinkielellään.

Vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen jälkeen alettiin perustamaan suomenkielisiä kansakouluja. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain mukaan kansakoulun oppimäärä tuli pakolliseksi kaikille lapsille. Tasa-arvoa tavoitteleva peruskoulu korvasi kansakoulut 1970-luvulla.

Siiri Soinisen 12v. Rauhanjuliste.

Vuodesta 2013 alkaen kaikilla suomalaisilla on ollut mahdollisuus käydä keväisin television välityksellä presidentti Sauli Niinistön isännöimää "Kultaranta-koulua". Tänä keväänä Kultaranta-keskustelut järjestettiin sunnuntaina 24.5.2020 kaksituntisena TV-ohjelmana, mihin kansalaiset voivat osallistua netin keskustelupalstalla tai lähettää kysymyksiä. Keskustelijoina oli naisia ja miehiä, monien alojen asiantuntijoita ja eri puolueita ikähaarukan ollessa lukiolaisesta 88-vuotiaaseen.

Yleinen kansalaisten sivistäminen lisää yhteistä ymmärrystämme vähentäen kahtiajakoja, rauhattomuutta ja vihaa. Sivistyneet ihmiset eivät usko sosiaalisen median valheisiin eivätkä propagandaan, niin kuin meitä epätasa-arvoisemman koulujärjestelmän maissa.

RAUHANKONEEN LUOJA ON POISSA

Professori, tekoälytutkija Timo Honkela on kuollut 9.5.2020 parantumattomaan aivosyöpään 57-vuotiaana. Itse asiassa kuultuna-ohjelman uusinnassa 16.5 Honkela kertoi, että ilman sairautta hänen kirjansa "Rauhankone" olisi jäänyt kirjoittamatta.

Tapasin Timo Honkelan Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2017. Honkela kertoi, että ajatus rauhankoneesta tuli hänen päähänsä tammikuussa 2017 niin kuin puusta päähän pudonnut omena. Aihe kiinnosti minua, koska Lions Club Lempäälän kevätkokouksessa 14.5.2016 yllätyin itse samalla tavalla, kun lion Markku Nieminen esitti klubin tärkeimmäksi uudeksi palveluideaksi rauhaa.

Lions Club Lempäälän rauhanvisio toukokuussa 2016 oli ajankohtaisuudessaan profeetallinen, koska sen jälkeen rauhattomuus on globaalisti lisääntynyt. Kesäkuussa 2016 Britanniassa äänestettiin prosentein 51,89 - 48,11 EU:sta eroamisen puolesta. Marraskuussa 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalit taas ratkesivat vaalimatematiikasta johtuen vähemmän ääniä saaneen ehdokkaan hyväksi.

Professori Timo Honkelalla oli yli 30 vuoden kokemus tekoälytutkimuksesta. Tekoälyn kestävä hyödyntäminen vaatii paljon viisautta, yksin älykkyys ei riitä. Honkelalla oli hätkähdyttäviä näkemyksiä siitä, miten tietotekniikan ala voi muuttua ja kehittyä. Rauhankone voi muodostua lukemattomista eri puolilla maailmaa toisiinsa yhteydessä olevista kännyköistä ja tietokoneista.

Rauhankone-projektin tavoitteena on hahmotella, kuinka pystymme tekoälyn avulla tekemään parempia ja rationaalisempia päätöksiä, jotka parhaimmillaan voisivat johtaa rauhallisempaan maailmanjärjestykseen. Tekoälyssä on jotakin, mitä ihminen ei pysty koskaan saavuttamaan: täysin objektiivinen tarkastelutapa maailmaan vapaana kaikista ennakkoluuloista, harhoista, ahneudesta ja itsekkyydestä.

RAUHA 27.4.1945

Tänään Kaatuneitten muistopäivänä 17.5 on hyvä syy muistaa, että Lapin sota päättyi 75 vuotta sitten 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset olivat poistuneet Suomen käsivarren Lapista. Siitä saakka Suomi on ollut rauhan tilassa.

Kenttäpostia-lehden 2/2020 mukaan Lions Club Keuruun kaksi leijonaveljeä suunnitteli Lapin sodan päättymisen muistoksi kaksi vuotta sitten pöytäviirin. Sen pohja on lumen valkoinen, mitä reunustaa Suomen lipun sininen.

Lappia kuvaavat poronsarvet ja sotaa Suomen ja Saksan armeijoiden sotilaiden saman mallinen kypärä. Lapin sodan suomalaiset sotilaat olivat suurimmaksi osaksi parikymppisiä varusmiehiä, mitä kuvaa suomalainen miehistökokardi. Koska sota kosketti koko valtakuntaa, niin viirin yläosassa on vielä Suomen vaakuna.

Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille sodan päätyttyä 27.4.1945

Lapin sodan standaari

Lions-tunnus kuuluu: Me palvelemme. tämä kohdistuu niin menneisiin kuin tuleviin sukupolviin. Viirin vihkiäispuheessa Kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2018 esitettiin vakava toive, että Suomessa ei enää tämän jälkeen tarvitsisi suunnitella muistoviirejä uusille sodille.

MIKSI MINÄ OLEN NIIN HIDAS?

Olen silloin tällöin ihmetellyt, miksi toiset ihmiset ovat niin nopeita. Heillä tuntuu olevan valmis vastaus kaikkiin sellaisiinkin kysymyksiin, mitä itse vasta mielessäni ihmettelen.

Olen ajatellut sen liittyvän siihen, mistä joku viisas on sanonut jotenkin näin: On kahdenlaisia ihmisiä - niitä, joiden mielestä mikään ei ole ihme ja niitä, joiden mielestä kaikki on ihmettä.

Sen vuoksi ilahduin löydettyäni yhdysvaltalaisen psykologin ja tutkijan Daniel Kahnemanin vuonna 2011 ilmestyneen teoksen "Ajattelu, nopeasti ja hitaasti".

Daniel Kahneman vuonna 2004.

Daniel Kahneman, joka on syntynyt vuonna 1934, on merkittävimpiä elossa olevia kokeellisia psykologeja. Hän on tutkinut päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Vuonna 2002 hän on saanut taloustieteen Nobelin palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään.

Teoksessaan Kahneman selittää, että ajatteluamme ohjaa kaksi järjestelmää. Ensimmäinen on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen. Se on automaattinen, rutiininomainen ja perustuu nyrkkisääntöihin. Toinen järjestelmä on hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi. Se edellyttää enemmän ponnistelua.





Nopea ajattelu on tehokasta, mutta välillä myös puutteellista ja vinoutunutta. Kahnemanin mukaan intuitiiviset vaikutelmat ohjaavat laajasti ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Monimutkaisissa tilanteissa hitaudella on kuitenkin tärkeä päätösten laatua parantava merkitys.

KORONA

Maaliskuun 13. päivä, kun talvisodan päättymisestä oli kulunut 80 vuotta, Suomessa astui voimaan valmiuslaki koronaviruksen takia. Suomen hallinto ja kansalaiset ryhtyivät ponnistelemaan koronan aiheuttamia sairauksia ja kuolemia vastaan valmiuslain velvollisuuksilla.

Pandemia leviää helpoimmin siellä, missä on paljon ihmisiä pienellä alueella. Yritä olla sairastumatta, kun 300 asukasta käyttää samaa hissiä ja kaupungilla pidät vähintään koronakepin etäisyyden lähimmäiseen. Myös muissa kriiseissä kaupungit ovat haavoittuvaisia. Muistamme varmaan Suomen kaupunkien pommitukset.

Pandemian myötä etätyötä tekee noin miljoona suomalaista kotonaan. Koti on maalla tai köhäkolmosen sisällä. Maalla asutaan väljässä omakotitalossa, minkä hinnalla et saa Helsingistä kuin eteisen. Maakunnassa voit eristäytyä turvallisesti puutarhahommiin, kalaan tai vaikkapa metsätöihin. Hyötyliikuntaa, mikä pitää pään kunnossa. Kaupungeissa puuhaamiseen on lehdissä ja mediassa annettu aikuisille ihmisille ohjeita, miten pitää kunnostaan huolta. Nyt, kun on huomattu miten monet työt sujuvat etänä toivoisi, että pandemian jälkeen käytäntö jatkuisi. Isojen kaupunkien väkiluvut laskisivat ihmisten muutettua maalle tekemään tietotyötä. Heidän mukanaan maalle lähtisi myös palveluelinkeinoa ja näin maalaiskunnat elinvoimaistuisivat, koulut ja kaupat ja muut palvelut pysyisivät. Maaseudun kiinteistöjen arvot säilyisivät ja kehäkolmosen sisälle maksettavat huikeat asumistuet pienenisivät.

Valmiuslain myötä ulkomaan matkailu on kielletty. Suuri metsäyhtiö kielsi kaiken liikematkailun heti, kun Kiinassa havaittiin korona. Ilmasto on kiittänyt. Voisimmeko jatkossakin pitää etäkokouksia ja tehdä huvimatkoja ulkomaille vain mielikuvissamme.

Yhteisellä hiekkalaatikolla olemme niin pandemian kuin työvoimankin suhteen. Hyvinvointivaltioissa osa käsivaraisista töistä, missä on valtioiden TES:n mukaiset palkat, jäävät tekemättä ilman kausityöläisiä. Kausityöläisten kotimaissa rahalla saa paljon enemmän kuin Suomessa. Kyseessä on siis rahan vaihtosuhteesta. Esimerkiksi yksi työvuosi urjalalaisella karjatilalla ja kotimaassa sillä rahalla sai talon. 1970-luvulle asti suomalaiset lapset ja nuoret hakivat opiskelumotivaationsa esim. harventamalla sokerijuurikasta tai poimimalla mansikkaa. Viime vuonna ei 150 työntekijän mansikkatilalla ollut yhtään suomalaista poimijaa. Rajojen ollessa kiinni Suomeen tarvitaan 16.000 kausityöntekijää. Osan tulisi olla jo huhtikuussa vaativissa töissä, mihin ei yhden kasvukauden aikana ole mahdollista kouluttaa. Kesän aikana olisi myös tehtäviä, missä ammattitaito ei ole niin tärkeä. Mutta fyysistä kuntoa, sitkeyttä ja motivaatiota kyllä tarvitaan. Löytyykö Suomesta työttömien ja lomautettujen joukosta reilut 10.000 tekijää? Suomen omavaraisuus on siis kyseessä monilla puutarha- ja marjatuotteilla. 

Koulut ovat olleet suljettuina. Oppilaille on annettu opetusta etänä. Osa opiskelijoista on hyötynyt itsekuria vaativasta opetusmuodosta. Osaa koululaisista ei ole tavoitettu. Peruskoulun suorittaneista joka viides ei ymmärrä lukemaansa. Haasteellisen kevään jäljiltä tulee miettiä voiko kaikkia päästää seuraavalle luokalle vai pitäisikö kerrata. Kyse on suuresta muutoksesta jopa tabusta. Onko kuitenkin parempi saada jatko-opintokelpoisuus kuin luikahtaa aidan alitse. Oppivelvollisuuden (ei oppioikeuden) jatkaminen kahdella vuodella voi tässä vaiheessa unohtaa. Annetaan nuo resurssit peruskoululle siten, että kaikki oppilaat saisivat edellytyksiensä mukaista opetusta.

80 vuotta sitten asutimme puoli miljoonaa evakkoa ja lähdimme rakentamaan sodan jälkeistä Suomea. Kyllä me koronastakin ja sen jälkeisestä ajasta yhdessä selviämme!

KORONAVIRUS TESTAA YHTEISKUNNAT

Joulukuussa 2019 Kiinassa todettiin keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi, aiemmin tuntematon koronavirus. Tauti on vakava, koska tällä hetkellä (6.4.2020) Maailman terveysjärjestö WHO arvioi tautiin kuolleisuuden olevan 2 - 3 prosenttia.

Historiasta tiedämme, että tällaista on tapahtunut ennenkin. Raamatun Vanhan testamentin mukaan Egyptiä vaivasi yli 3.200 vuotta sitten kymmenen vitsausta, joista yksi oli malarian tapainen tauti. Vitsaukset olivat merkki Jumalan vihasta, koska Egypti oli ottanut Israelin kansan orjikseen.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että Raamatun vitsauksilla on todellisuuspohja ja ne olivat luonnon katastrofeista johtuneita tapahtumaketjuja. Yksi Raamatun vitsauksista olivat heinäsirkat, jotka söivät viljasadon aiheuttaen nälänhädän. Vuonna 2004 tiedotettiin valtavan heinäsirkkaparven siirtyneen tuulten mukana Afrikan mantereelta Kanarian saarille.

Yhteiskunnat eri puolilla maailmaa ovat suhtautuneet koronavirukseen eri tavoin. Ainakin Iran ja Pohjois-Korea ovat pyrkineet kiistämään ja salaamaan taudin leviämisen. Yhdysvalloissa tautia on vähätelty ja Etelä-Euroopassa tautiin suhtauduttiin aluksi välinpitämättömästi.

Myös Ruotsi ja Suomi ovat eri linjoilla. Ruotsi on antanut ihmisille suosituksia, mutta Suomi lakiin perustuvia kieltoja ja määräyksiä. Aika näyttää, onko Suomen linja tässäkin asiassa maailman paras.

Tällä hetkellä ihmisiä eri puolilla maailmaa testataan koronavirustartuntojen varalta. Samalla koronavirus testaa maailman valtioiden, yritysten ja yksityisten ihmisten kykyä selviytyä viruksen aiheuttamasta vitsauksesta.

RAUTASORMUS

Vähän ennen kun Suomen talvisota syttyi 30.11.1939, ehdotettiin, että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua kipeästi kaivattuja sotavarusteita.

Sormuksia saatiin kerättyä noin 315.000 kappaletta ja lisäksi muita kultaesineitä. Puolustusministeriö sai kerättyä yhteensä yli 1.750 kiloa kultaa, millä olisi saanut hankittua 30 hävittäjäkonetta.

Vastineeksi lahjoituksesta sai rautasormuksen, minkä sisäpintaan oli kaiverrettu vuosiluku 1940. Se oli rautainen sitoumus isänmaan asialle. Rautaa sormus ei nimestään huolimatta ollut, vaan alpakkaa eli uushopeaa.

Kenttäpostia-lehden 1/2020 mukaan syksyllä 2018 esitettiin, että yhdelle kotiutuvalle varusmiehelle jokaisesta kouluttavasta joukko-osastosta jaettaisiin kotiuttamistilaisuudessa palkinnoksi rautasormus, joka muistuttaisi veteraanisukupolven arvoista ja teoista. Ensimmäiset jakotilaisuudet järjestettiin joulukuussa 2019.

Suomen kansan yhtenäisyys vuonna 1939 mahdollisti talvisodan ihmeen, torjuntavoitot ja maamme jälleenrakentamisen. Rautasormus-palkinnon kunniakirjassa on teksti: "Veteraanien perinteiden mukaisesti kaveria ei jätetä. Silloin teitäkään ei jätetä".

Rautasormus-palkinto symboloi arvokkaalla tavalla sidettä sotiemme veteraanisukupolven ja tämän päivän nuorison välillä. Tällaisilla pienillä teoilla säilytämme tietoisuuden kansamme tarinan merkittävimmästä taitekohdasta.